Glimmerit – kun maailma sädehtii hetken aikaa

Arjen keskellä tapahtuu jotain taianomaista. Yhtäkkiä valo heijastuu kauniisti pöydän pinnasta. Lemmikki katsoo silmiin lempeästi. Kahvi maistuu hyvälle ja mieli kertoo, että kaikki on hyvin. Tätä kaikkea voivat olla glimmerit – pieniä mikrohetkiä, jotka rauhoittavat, tuovat iloa ja vahvistavat turvallisuuden tunnetta.

Kliininen sosiaalityöntekijä Deb Dana on tuonut ensimmäisenä julkisuuteen ”glimmer”-käsitteen. Sen on popularisoinut esimerkiksi psykologi Justine Grosso. Suomalainen lääketieteen tohtori Heimo Langinvainio, joka on tutkinut stressiä ja hyvinvointia, puhuu yhtä lailla glimmerin voimasta.

Glimmerit ovat triggereiden vastakohtia. Ne kutsuvat meitä levollisuuteen ja yhteyteen itsemme ja toisten kanssa.

🌟 Miksi glimmereistä kannattaa puhua?

Pienten ilahduttavien hetkien oivaltaminen tuo arkeen merkityksellisyyttä ja positiivista sisältöä. Kokemus glimmeristä voi ilmetä eräänlaisena sisäisenä sädehtimisenä – tunne, joka ei ole välttämättä järjellä selitettävissä, mutta jonka tunnistaa kyllä kehossaan ja sydämessään.

Glimmerit ovat satunnaisia ja henkilökohtaisia. Tänään ne voivat löytyä lumisateen hiljaisuudesta, huomenna ne ehkä syntyvät rytmistä musiikissa tai tiimikaverin katseesta. Samat asiat eivät välttämättä luo samanlaista tunnetta uudelleen. Siksi niiden äärelle on tärkeää jäädä – ja antaa itselle lupa nauttia.

🧠 Heimo Langinvainion kolme neuvoa glimmereiden löytämiseen

1. Tiedosta glimmereiden olemassaolo

Glimmerit eivät vain tapahdu vaan ne pitää oppia näkemään ja tunnistamaan. Tämä edellyttää läsnäoloa ja avointa suhtautumista ympäristöön. Langinvainion mukaan maailma puhuu meille mikrohetkien ja ilon välähdysten kautta. Maailma ei ole niin tukossa kuin joskus luulemme.

2. Pysähdy yksityiskohtien äärelle

Kukka, valonsäde, viileä juoma kesäpäivänä. Myös musiikilla on glimmeröivä vaikutus – sävel, sointu tai rytmi voi koskettaa yllättävän syvältä.

3. Jaa glimmereitä muille

Positiivinen hetki vahvistuu, kun sen jakaa. Omasta ilosta kertominen voi tuoda hyvää mieltä myös toiselle. Esimerkiksi kun tiimityö sujuu, sen sanoittaminen tuo esiin turvaa, luottamusta ja työn imua – glimmereitä parhaimmillaan.

Glimmerit ovat subjektiivisia, mutta niitä voi myös etsiä yhdessä, vaikka ystävän kanssa harrastusmaisesti.

🧡 Kutsun sinut ensi viikolla pysähtymään glimmerien äärelle. Pienet hetket voivat muuttaa päivän. Parhaimmillaan elämän suunnan.

📚 Lähde: Helsingin Sanomat, 12.4.2025

Mitä jää jäljelle, kun kriisi on ohi?

YT-neuvottelut, organisaatiomuutokset ja kriisit jättävät jälkensä työyhteisöihin. Kun myrsky on laantunut, jäljelle jää usein hiljaisuus – epävarmuus, helpotus, suru ja huoli tulevasta. Juuri silloin on ratkaisevan tärkeää pysähtyä ja muistaa, että työkyky ja hyvinvointi rakentuvat erityisesti pienille hetkille, joissa ihminen tulee kohdatuksi.

Sain hiljattain valmentaa ryhmää, joka oli käynyt läpi raskaan muutoksen. Osallistujilla oli takanaan intensiivinen työviikko ja raskaat päätökset oli saatettu henkilöstön tietoon. Tunteet olivat pinnassa. Turvallisessa tilassa niiden jakaminen oli mahdollista ja hyvin tarpeellista.

Valmennus alkoi alkurentoutuksella, joka antoi tilaa hengittää ja koota ajatuksia. Sen jälkeen jokainen sai sai kuulla muilta osallistujilta omia vahvuuksia ja piirteitä, jotka tekevät kuulijasta ainutlaatuisen. Päätimme valmennuksen luovaan harjoitukseen, jonka lopputulemana värit ja mielikuvat virittivät mielet kohti kesää ja valoa. Elämä jatkuu ja vuodenajat vaihtuvat. Kivuliaskin muutos voi avata uusia mahdollisuuksia.

Palautteen mukaan valmennukseen kannatti tulla. Laskeutuminen viikonloppuun alkoi rauhallisin mielin. Se on arvokkain palaute, jonka valmentajana voi saada.

Muutostilanteissa työkykyjohtaminen ei ole vain rakenteita ja toimintamalleja vaan se on ihmisten kohtaamista, kuuntelemista ja pienten, mutta merkityksellisten tekojen tekemistä.

💡 Miten sinä olet tukenut omaa jaksamistasi tai muita työyhteisön jäseniä muutosten keskellä?

#työkykyjohtaminen #muutosjohtaminen #työhyvinvointi #valmennus #coaching

Photo by Matthias Cooper on Pexels.com

Arvojen kirkastaminen ja vahvuuksien hyödyntäminen – matkalla kohti tasapainoisempaa elämää

Sunnuntai on hyvä hetki pysähtyä ja tarkastella mennyttä viikkoa. Oletko kyennyt toimimaan omien arvojesi mukaisesti? Oletko käyttänyt vahvuuksiasi? Vai huomaatko kenties, että kiire, vaatimukset tai odotukset ovat vieneet suuntaan, joka ei tunnu omalta?

Tasapainon etsiminen on prosessi
Eläminen arvojen mukaan ei ole mustavalkoista. On hetkiä, jolloin kaikki tuntuu soljuvan arvojemme mukaisesti. Yhtälailla on myös aikoja, jolloin arjen todellisuus vie täysin eri suuntaan. Se ei tarkoita, että olisit epäonnistunut. Päinvastoin, juuri tällaiset hetket antavat meille mahdollisuuden pysähtyä, tunnistaa mikä on oikeasti merkityksellistä ja tehdä pieniä muutoksia kohti tasapainoisempaa arkea.

Miten vahvistaa arvojen mukaista elämää?

  1. Tunnista arvosi uudelleen – Muuttuvatko ne elämäntilanteesi mukana? Ovatko ne samat kuin ennen, vai onko painotuksissa eroja? Kirjoita ylös 3-5 arvoa, jotka ovat tällä hetkellä sinulle merkityksellisimpiä.
  2. Huomaa vahvuutesi arkisissa hetkissä – Missä tilanteissa tunnet onnistumisen iloa? Mitä teet silloin, kun asiat sujuvat helposti ja luontevasti?
  3. Reflektoi ilman syyllisyyttä – Jos huomaat, ettet ole ehtinyt elää arvojesi mukaisesti, mieti, miten voisit ensi viikolla ottaa pienen askeleen siihen suuntaan. Jokainen päivä tarjoaa mahdollisuuden oppia ja kasvaa.
  4. Tee tietoinen valinta – Aina et voi kontrolloida kaikkea, mutta usein voit vaikuttaa siihen, miten suhtaudut asioihin. Sinulla on mahdollisuus tehdä arjen pieniä valintoja.

Arvot tiimeissä ja organisaatioissa
Arvot ohjaavat paitsi yksilöiden myös tiimien ja organisaatioiden toimintaa. Kun työyhteisö tunnistaa ja jakaa yhteiset arvot, se auttaa luomaan selkeämmän suunnan ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

  • Tiimissä voi sopia siitä, miten arvot näkyvät arjessa. Mitä tarkoittaa, että annamme palautetta avoimesti tai rehellisesti?
  • Organisaation tasolla arvot voivat ohjata rekrytointia, asiakaskohtaamisia ja strategisia päätöksiä.
  • Johtamistyössä on tärkeää, että arvot elävät sanojen lisäksi teoissa – puheessa, kohtaamisissa ja valintojen teoissa. Esimerkillä johtaminen on yhtä lailla arvotyötä.

Käytännön esimerkkejä arvojen mukaisesta elämästä

  • Jos arvostat terveyttä ja hyvinvointia, voit ottaa kalenteriisi viikoittaisen ajan itsellesi ilman työasioita. Panostaminen riittävään palautumiseen on yhtä lailla arvojen mukaista elämää.
  • Jos avoimuus ja rehellisyys ovat sinulle tärkeitä, voit harjoitella rakentavaa ja rehellistä keskustelua niin työssä kuin perheessä ja vapaalla.
  • Jos yhteisöllisyys on sinulle merkittävää, voit tukea kollegoita tai perheenjäseniä pienillä arjen teoilla. Voit kysymällä kuulumisia ja tarjota apua ilman odotuksia.
  • Organisaatiotasolla arvojen mukainen toiminta voi ilmetä esimerkiksi siinä, miten työntekijöiden hyvinvoinnista huolehditaan tai kuinka avoimesti viestintää ja päätöksentekoa toteutetaan.

Omat arvot ja vahvuudet ovat kompassi, joka ohjaa kohti tasapainoista ja merkityksellistä elämää. Ja vaikka tie ei ole aina suora, jokainen pieni teko, joka vie kohti omia arvoja, on askel oikeaan suuntaan.

Miten sinä voisit ensi viikolla ottaa pienen, mutta merkityksellisen askeleen kohti omien arvojesi mukaista elämää? Kirjoita ylös yksi konkreettinen teko ja toteuta se.

Photo by Tobi on Pexels.com

Oma aika – pienet hetket, suuret vaikutukset

Arjen kiireessä oman ajan ottaminen voi tuntua ylellisyydeltä, johon ei yksinkertaisesti ole varaa. Työ, perhe, velvollisuudet – ne täyttävät kalenterin ja jättävät omat tarpeet helposti toissijaisiksi. Siitä huolimatta juuri oma aika on voimavara, jonka varaan muu elämä rakentuu.

Miksi oma aika on tärkeää?

Oman ajan tarkoitus ei ole olla itsekästä, vaan se antaa meille jokaiselle mahdollisuuden palautua, keskittyä ja vahvistaa henkistä hyvinvointiamme. Ilman hengähdyshetkiä kiireen keskellä uupumus hiipii helposti arkeen. Yksinkertainen totuus on, että kun pidämme huolta itsestämme, pystymme paremmin huolehtimaan myös muista.

Kolme askelta oman ajan löytämiseen

1️⃣ Aikatauluta itsesi kalenteriin
Pidämme huolta työpalavereista ja perhetapaamisista, mutta kuinka usein merkitsemme kalenteriin aikaa itsellemme? Tee itsestäsi prioriteetti – varaa viikosta hetki, joka on vain sinua varten.

2️⃣ Opettele sanomaan ’ei’
Rajojen asettaminen ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä. Mieti, missä tilanteissa voisit harjoitella kieltäytymistä ilman syyllisyyttä. Jos tämä on vaikeaa, opettele ottamaan aikalisä ja anna lopullinen vastaus vasta, kun olet varma, että teet omannäköisen päätöksesi.

3️⃣ Aloita pienin askelin
Oman ajan ei tarvitse tarkoittaa viikon lomamatkaa tai tuntien rentoutumishetkiä. Jo viisi minuuttia päivässä voi riittää: pysähdy nauttimaan hiljaisuudesta, venyttele tai kirjaa ylös kiitollisuuden aiheita. Pienistä teoista kasvaa suurempia muutoksia. Ja mikä parasta – pääset liikkeelle minuutti kerrallaan!

Oman ajan merkitys

Omasta elämästäni tiedän, miten haastavaa oman ajan ottaminen voi olla. Olen kauan täyttänyt päiväni muiden tarpeilla. Kun aloin tietoisesti priorisoida itseäni pienillä hetkillä, huomasin merkittävän eron omassa jaksamisessani. Nykyään pieni kävely luonnossa tai kahvihetki itseni kanssa on olennainen osa arkeani. Ne eivät vain tuo energiaa – ne muistuttavat siitä, kuka olen kiireen ulkopuolella.

Haaste sinulle

Tällä viikolla haastan sinut kysymään itseltäsi:
Mikä olisi yksi asia, jonka voisin tehdä vain itselleni?

Olipa se 1-5 minuutin hengähdystauko, suosikkikirjan lukeminen tai jokin muu pieni teko, aloita siitä. Oman ajan ottaminen on lahja, jonka annat itsellesi – ja se heijastuu koko arkeesi heijastuen samalla ympäristöösi.

Pienillä muutoksilla voi olla suuria vaikutuksia. Ota ensimmäinen askel jo tänään.

#omaaika #hyvinvointi #ajanhallinta #rajojenasettaminen #elämänhallinta #selfcare #personalgrowth #wellbeing #timemanagement

Tekoälyn hyödyntäminen kieltentunneilla

Tämä tulee olemaan toistaiseksi viimeinen bloggaus kieltenopetukseen liittyen Tornadan nimissä. Kuten tilaajat ovat huomanneet, bloggauksissa on ollut pitkä tauko. Syynä on ollut siirtymiseni hallinnollisiin tehtäviin, jotka vähensivät tehokkaasti aikaa kielten opettamiselta. Onnekseni olen voinut silti opettaa pari tuntia viikossa valinnaiskieltä, mikä tosin ei anna oikeaa kuvaa haasteista pakollisten kielten tunneilla.

Rehtori pitämässä oppitunteja on sekä uhka että mahdollisuus. Rehellisesti todettuna ikävä luokkaan on suuri. Liian monesti yllättävät pakolliset tapahtumat osuvat juuri opetustuntien päälle, jolloin vaihtoehtoisen ohjelman teko on tarpeen etenkin aineessa, jossa ei ole muita taitajia. Niinpä otin kiireessä kovasti parjatun tekoälyn avukseni.

Kirjauduin ChatGPT:n, koska olen kokenut sen työnantajan tarjoamaa Copilot’ia toimivammaksi. Tarkoitukseni oli tehdä kertausmateriaalia läpikäydyistä asioista, koska arvelin oppimisen jääneen vaillinaiseksi.

Ensimmäinen prompti (=kehote / ohje): Huomenta chattie. Rehtorin roolin lisäksi toimin ranskan kielen opettajana. En pääse tänään pitämään oppituntia, joten minun tulee määritellä oppilaille itsenäinen ohjelma 90 min ajaksi. Kyseessä on alkeisryhmä. Voitko suunnitella oppitunnin rakenteen ja tehtävät? Kirjoitan alkuun sanoja, joita oppilaiden olisi tärkeä opetella.

Toinen prompti: Kiitos, tämä on hyvä pohja. Voitko lisätä mukaan kertaustehtävän verbeistä être, aller, avoir ja prendre. Oppilaat osaavat myös kiellon ne-pas.

Kolmas prompti: Kiitos, tämä alkaa hahmottua. Voitko lisätä sanastotehtäviä edellisten lisäksi näistä sanoista? (Kirjoitin nämä erikseen.)

Nejäs prompti: Voitko rakentaa 90 min tunnin antamiesi tehtävien ja ohjeiden perusteella?

Alla lopputulos, jota vielä hieman hienosäädin oppilaille ja ajastin Wilma-viestin.
Melko hyvä parin minuutin työstöksi, vai mitä? Kannustan kokeilemaan ja testaamaan!

Itsenäinen ranskan kielen oppitunti (90 min)

1. Sanaston tutustuminen ja muistiinpanojen tekeminen (15 min)

  • Tehtävä: Käy läpi molemmat sanastot (anna sivunumerot) ja kirjoita vihkoon ylös sanat, jotka ovat sinulle uusia tai erityisen tärkeitä. Yritä muodostaa muistiinpanojen avulla lyhyt sanalista tärkeimmistä uusista sanoista ja niiden suomennoksista.
  • Vinkki: Käytä aikaa sanojen ääneen lausumiseen ja mieti, miten voisit käyttää niitä lauseissa.

2. Sanaston harjoittelu: Käännöstehtävä ja sanastokysymykset (15 min)

  • Tehtävä 1: Kirjoita vihkoon suomennokset seuraaville sanoille:
    • la fraise, la pomme, avec, le chocolat, peut-être, la boisson, le thé, parfait, comme boisson, le fromage, le cidre, noir, le caramel, le serveur, la table, on mange, Bienvenue, suivez-moi, la carte.
  • Tehtävä 2: Vastaa näihin kysymyksiin, kirjoita vastaukset vihkoon:
    • Mikä on ranskaksi ”tarjoilija”?
    • Kuinka sanot ”Se on hyvä ajatus” ranskaksi?
    • Mitä tarkoittaa ”Très bien”?
    • Kuinka sanot ”tänä iltana” ranskaksi?

3. Verbien harjoittelu: être, aller, avoir, prendre (20 min)

  • Tehtävä 1: Taivuta seuraavat verbit yksikön ja monikon persoonissa ja kirjoita ne vihkoon:
    • être (olla)
    • aller (mennä)
    • avoir (omistaa)
    • prendre (ottaa)
  • Tehtävä 2: Muodosta jokaisesta verbistä yksi myönteinen ja yksi kielteinen lause. Hyödynnä sanastoa, jos mahdollista.
    • Esimerkit:
      • Il est serveur. / Il n’est pas serveur.
      • Nous avons une table. / Nous n’avons pas de table.

4. Lauseiden täydentäminen ja kääntäminen (15 min)

  • Tehtävä 1: Täydennä seuraavat lauseet oikeilla sanoilla sanastosta.
    • ___ à l’école ! (Tervetuloa kouluun!)
    • On mange ___ soir. (Syödään tänä iltana.)
    • Merci, ___ bien ! (Kiitos, oikein hyvin!)
    • La crêpe ___ chocolat. (Suklaakreppi.)
  • Tehtävä 2: Käännä seuraavat lauseet ranskaksi.
    • ”Isä on pöydän ääressä.”
    • ”Tarjoilija tuo ruokalistan.”
    • ”Se on hyvä ajatus!”
    • ”Suklaakreppi, kiitos!”
    • ”Kuinka monta pöytää tässä ravintolassa on?”

5. Dialogin suunnittelu: Ravintolakeskustelu (15 min)

  • Tehtävä: Kirjoita lyhyt dialogi (4-6 repliikkiä), jossa käytät sanastoa ja verbejä. Voit esimerkiksi tilata ruokaa tai kysyä pöytää ravintolassa.
  • Esimerkki dialogista:
    • A: Bonsoir ! Une table pour deux, s’il vous plaît.
    • B: Très bien ! Suivez-moi.
    • A: Merci beaucoup !
    • B: Voici la carte. Vous voulez une crêpe ?
    • A: Oui, une crêpe au chocolat, s’il vous plaît.
  • Tavoite: Harjoitella ranskan puhumista ”tilannekeskustelussa.”

6. Itsenäinen kertaustehtävä: Mini-essee omista mieltymyksistä (10 min)

  • Tehtävä: Kirjoita lyhyt (3-5 lauseen) teksti, jossa kerrot ranskaksi omista lempiruoistasi ja -juomistasi. Yritä käyttää mahdollisimman monta oppimaasi sanaa.
    • Esimerkiksi: Mon plat préféré est la crêpe au chocolat. J’aime le thé et le pommes.
  • Tavoite: Harjoitella uusien sanojen käyttöä omassa tekstissä ja muodostaa kokonaisia lauseita ranskaksi.

Yhteenveto ja itsearviointi (5 min)

  • Tehtävä: Kirjoita vihkoon lyhyt itsearviointi tunnista. Mitkä asiat sujuivat hyvin? Mihin tarvitset vielä lisää harjoitusta?

Lopussa vielä ChatGPT:n tiivistelmä: ”Tämä tuntisuunnitelma tarjoaa oppilaille selkeän rakenteen, sanaston harjoittelua, verbejä ja lauseenmuodostusta sekä mahdollisuuden soveltaa oppimaansa dialogeissa ja mini-esseissä.”

Ajallisesti oppilaat käyttivät hyvin 90 minuuttia opiskeluun. Palaute sekä itsearviointi yllättivät positiivisuudellaan.

Itse asiassa hyödynsin tätä pohjaa, kun laadin kokeen samalle ryhmälle. Lisäsin sanoja ja ilmaisuja ja teetätin luetun ymmärtämisen lisäksi sanelun. Minun olisi pitänyt vielä tarkemmin tarkistaa käytetyt sanat, koska nyt samat ilmaisut toistuivat liikaa. Eli seuraavalla kerralla kiinnitän niihin paremmin huomiota.

Loppuun vielä koontia toimivista työkaluista, joihin kannattaa tutustua:

Deepl.com sivusto on luotu kielten kääntämiseen.

Elevenlabs.com on sivusto, jossa voi esim. kääntää tekstin puheeksi. Vallan mainio työkalu opettajalle, joka ei käytä oppikirjaa. Voit valita useita kieliä ja jopa eri kielivariantteja. Harmillisesti maksullinen versio mahdollistaa laajemman käytön.

Magic School on uskomaton aarreaitta englannin opettajalle. Ilmaisella tilillä pärjää vallan mainiosti.

Mizou.com on sivusto, jossa voi itse rakentaa chatbotin. Voit hyödyntää kieltentunneilla siten, että oppilaat keskustelevat tietystä aiheesta botin kanssa. Tämä vaatii kirjautumisen.

Suno.com on sivusto, jossa voi luoda musiikkia tekoälyn avulla. Harmillisesti maksullinen versio on toimivampi.

Lämmin suositus edelleen sekä Matleena Laakson materiaalille että Webopettaja Esa Riutalle, jonka löydät Facebookista ja Youtubesta.

Toivotan onnistumisen iloa sekä opettajan että oppilaan uuden oppimisessa! Iloa, onnea ja sinnikkyyttä vuodelle 2025 toivotellen Susanne

On aika herättääTornada uudelleen henkiin

Kuten hyvin huomaat, Tornadan blogissa on ollut hiljaista pidemmän aikaa. Tänä syksynä Tornada on käynyt välillä mielessä, kun olen pohtinut ratkaisukeskeiseen valmentamiseen liittyvän yritystoiminnan aloittamista. Olen pyöritellyt monenlaisia yrityksen toiminimiä ja juuri ne oivaltamiseen liittyvät mieluisimmat nimet ovat jo varattuna. Senpä vuoksi aloin pohtia uudelleen Tornadan tarjoamia mahdollisuuksia.

Tornada herättää heti mielikuvan voimasta ja liikkeestä. On helppoa kuvitella luonnonvoima, joka pyörteisenä nostaa asiat pintaan ja saa aikaan merkittäviä muutoksia – ratkaisukeskeisen valmennuksen tavoin. Pyörre kuvaa hyvin liikettä ja jatkuvaa muutosta, jonka keskellä meidän jokaisen tulee löytää tasapaino ja palautumisen hetkiä.

Tornada voi nostaa esille uutta selkeyttä, kuten ratkaisukeskeinen valmennus auttaa valmennettavaa oivaltamaan omat mahdollisuudet ja ratkaisut. Tervetuloa yhteiselle matkalle kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia!

Ajatuksia yläkoulun joulujuhlassa

Hyvä juhlayleisö, opettajat, henkilökunta ja oppilaat,

kulunut syksy on ollut täynnä monia uusia asioita. Koulun uuden, tehokkaamman langattoman verkon myötä olemme ottaneet käyttöön 60 uutta Chromebookia sekä uusia sähköisiä oppimisympäristöjä Classroomin ja Pedanetin myötä. Opettajakunnalla on ollut suuri työ valmistella perustyön lisäksi Koti Syväkankaalla-teemaan liittyviä teemapäiviä ja näin ottaa haltuun asteittain uutta opetussuunnitelmaa. Vanhemmilta ja teiltä oppilailta saatu hyvä ja innostava palaute rohkaisee meitä tulevan uuden kokonaisuuden suunnittelussa ensi lukuvuonna.

Jos seuraat tänä syksynä käyttöön otettua koulun Instaa Syvakankaan koulu, huomasit, miten opettajamme kouluttautuivat muiden Meri-Lapin peruskoulujen ja lukioiden opettajien kanssa marraskuisena lauantaina Torniossa. Meillä onkin koulussamme suuri joukko ammattilaisia, opettajia ja ohjaajia, jotka vapaa-ajallaankin pohtivat ja perehtyvät, miten meillä täällä Syväkankaalla olisi parempi olla ja toimia, arjessa ja oppitunneilla.

Tästä syksystä minun mieleeni jää upean 9. luokkien musikaalin lisäksi aktiivinen yläkoulun oppilaskunta, joka InstaGramin päivittämisen lisäksi pyörittää Breikkiä ja näin lisää meidän kaikkien viihtyvyyttä. (Olemme saavuttaneet melko hyvän volyymitason musiikinsoiton suhteen, koska suuria ylilyöntejä ei ole tullut. Hyvä niin!) Oppilaskunnalla on tärkeä edustus koulumme oppilashuoltoryhmässä, joka omalta osaltaan tekee monesti näkymätöntä työtä hyvinvoivan koulun eteen. Olen erityisen iloinen siitä, miten oppilaskunnan määrittelemät järjestyssäännöt kokivat pieniä muutoksia oppilashuoltoryhmän ja vanhempien kommenttien jälkeen.  Koen, että näin suurissa asioissa meillä on hyvä yhteisymmärrys toimivasta ja viihtyisästä koulusta.

Tänä syksynä huolestuimme opettajakuntana siitä, miten koulu ei huvita. ”Ei jaksa, ei viitsi”-kommentit kuuluivat monen suusta. Vilkaisehan takanani olevaa ajatusta:

”Ei tietämättömyys ole niinkään häpeällistä. Haluttomuus oppia on.”
– Benjamin Franklin

Näin totesi 1700-luvulla elänyt yhdysvaltalainen Benjamin Franklin. Hän oli toimittaja, kirjailija, tiedemies, keksijä ja diplomaatti. Yksi ja sama mies.

 

Marraskuun 1. päivänä auditorio oli täynnä yläkoulun väkeä näyttelijä Essi Hellenin vieraillessa koulussamme. Mitä sinä muistat vierailusta? Mitä Essi halusi sinulle kertoa unelmista? Muistatko, miten hän sanoi, että unelmien eteen pitää tehdä paljon töitä. Hän toivoi, että nautit siitä, mitä teet. Essi totesi, että olemalla ystävällinen ja reilu, hyvä tyyppi, myös näyttelijä saa tulevaisuudessa töitä, sillä kivojen kanssa on aina hyvä työskennellä. Essi rohkaisi meitä kokeilemaan rohkeasti uusia asioita, unelmoimaan suuria – dream big! Jos jokin ei tunnu omalta, kannattaa vaihtaa suuntaa ilman pelkoa epäonnistumisesta.

Myös X-Factor kilpailussa toiseksi tullut Saara Aalto uskalsi unelmoida suuria. Saara oli helposti innostuva ja yritteliäs, mikä alkoi ärsyttää muita oppilaita. Vähitellen hänestä tuli alakoulussa silmätikku, joka osasi laulaa ja esiintyä. 10-vuotiaana Saara jatkoi harrastuksiaan, onneksi, mutta hänen oli pakko vaihtaa koulua kiusaamisen vuoksi.

Yläkoulussa kiusaamisen muoto muuttui. Saara toteaakin eräässä haastattelussa, miten hiljainen kiusaaminen, kyräily, kuiskuttelu ja selän takana puhuminen, on tehokasta. Saaralle osoitettiin, ettei hän kelpaa eikä hän kuulu mihinkään porukkaan. Saaran esitysten jälkeen huudettiin tyyliin ”olipa paska laulu”.

”Älyllisesti mikään ei ole niin helppoa ja halpaa kuin mollaaminen ja tallaaminen.”
– filosofi Pekka Himanen (Helsingin Sanomat 18.12.2016)

Mitä luulet, että kiusaajat huutavat nyt?

Kiusaaminen jätti jälkensä Saaraan. Vanhemmilleen Saara hoki, miten hän pärjää asian kanssa. Kunnes nyt maailmanluokan tähtenä hän kertoo, miten vieläkin kolmen vuoden kuntouttavan terapian jälkeen hänellä on vaikeaa kohdata uusia ihmisiä. Hän on edelleen varma siitä, ettei kukaan pidä hänestä.

Saara sai voimansa vanhempien kannustuksesta, musiikista, laulujen tekemisestä ja laulamisesta. Hän totta totisesti teki töitä unelmiensa eteen, mikä huipentui upeisiin esityksiin X-Factor kilpailussa. Saara nautti, hän hengitti jokaista hetkeä muistaen joka ikisen esityksen jälkeen kiittää brittiyleisöä saamistaan äänistä ja tuesta. Kaikesta näki, miten Saara tunsi olevansa juuri oikeassa paikassa.

Täällä Kemissä, reilun sadan kilometrin päässä Saaran kotipaikasta Oulunsalosta, me hiljennymme vähitellen joulun viettoon. Joulu on levon, yhdessäolon, hyvän tahdon aikaa. Toivon, että sama hyvän tahdon aika jatkuu Syväkankaalla kevätlukukaudella. Se olisi minulle paras joululahja, mitä voin toivoa.

Mutta mitä minulla on puheeni lopussa antaa sinulle? Jaa kanssani seuraavat ajatukset:

Olet tärkeä osa tätä koulua.
On ihanaa nähdä sinun kasvavan.
Me kaikki teemme virheitä.
Minä uskon sinuun.
Dream big!

Hyvää joulunaikaa ja uutta vuotta koko Syväkankaan koulun väelle!

 

Työkirjan tarpeellisuudesta kieltenopetuksessa

Rehtori Mikko Jordman loi kyselyn työkirjojen tarpeellisuudesta yläkoulussa Facebookin Suomen opettajien ja kasvattajien foorumissa #SOKF:ssa tällä viikolla. Aiheellinen ja monen rehtorin mielessä oleva kiperä kysymys aiheutti vilkasta keskustelua, jossa erityisesti kieltenopettajat aktivoituivat. Suurin osa kieltenopettajista oli selkeästi työkirjojen kannalla, mutta myös eriäviä mielipiteitä löytyi.

Aihe innosti bloggaamaan pienen tauon jälkeen. Aluksi todettakoon, että taustaltani olen kieltenopettaja, oppikirjalija sekä rehtori. Kolme eri roolia antavat eri näkökulmia. Pyrin kuitenkin tiivistämään ajatukseni, mikä on haasteellista.

Olen huomannut omassa opetuksesstani, että oppikirjojen tekstit jäävät välillä liian vähäiselle käytölle sekä hyödyntämiselle. Tekstejä toki käsitellään ja suomennetaan. Oppikirjailijoiden hyvin hiomien tekstien avulla kerrataaan sekä viritellään aivot kielenopiskelulle oppitunnin alussa, mutta oppilaiden oma osuus voi helposti jäädä irralliseksi kun siirrytään työkirjaan. Mitä sitten oppilaat (tai opettaja halutessaan) voisivat tehdä?

Työkirjoissa olevien valmiiden tehtävien sijaan oppilaat voivat itse laatia kysymyksiä käsiteltävästä tekstistä vihkoon tai sähköiseen oppimisympäristöön. Nämä voidaan koota esim. Paddlet-seinälle. Käytössä olevia vihkoja voidaan vaihtaa pareittan. Oppilaat voivat laatia väittämiä,  sanaristikoita sekä pelata esim. hirsipuuta. Työtapa eriyttää samalla, koska taitavat oppilaat voivat laatia enemmän kysymyksiä, väittämiä jne.

Valmiiksi laaditusta kappaletekstistä voi opettaja tai oppilas poistaa keskeiset sanat (esim. ryhmittäin substantiviit, verbit, adjektiivit jne. tai kaikki nämä sekaisin). Nämä kootaan taululle kaikkien näkyviin, jonka jälkeen oppilaat voivat suullisesti alkaa sijoittaa taululla olevia sanoja kappaletekstiin. Valmiiksi aukotetun kappaletekstin avulla voi myös harjoitella kuullun ymmärtämistä, koska opettajalla on joka tapauksessa äänite käytössä. Valmis teksti voidaan pilkkoa osiin, jolloin tehtävänä on yhdistää pilkotut osat loogiseksi kokonaisuudeksi. Valmiin tekstin aikamuodot voidaan myös muuttaa tapahtumaan menneisyydessä tai tulevaisuudessa. Oppilaan sekä opettajan on helppoa laatia mekaanisia aukkotehtäviä kappaletekstin avulla. Varsinaiset käännöslauseet jättäisin kuitenkin opettajan laatimiksi, koska juuri käännöksissä tarvitaan syvempää kielellistä osaamista. Draamapedagogiikkaa taitavat osaisivat varmasti myös antaa vinkkejä kappaletekstien elävöittämiseen.

Kappaleteksti toimii yleensä hyvänä pohjana käytävälle kielioppiasialle. Jos työkirjaa ei ole käytössä, on hyvä laatia koonti keskeisistä asioista esimerkiksi vihkoon. Sähköiset oppimisympäristöt toimivat hyvänä alustana mekaanisten asioiden harjoitteluun, koska oppilas saa palautteen heti ja asioita voi drillata niin kauan, että ne varmasti sujuvat moitteetta. Paperista työkirjaa käytettäessä samantyylinen drillaaminen on vähäisempää, vaikka oppilas sen oikean vastauksen peittäisikin. GAFE, Moodle, Pedanet sekä ikivanha ohjelma HotPotatoes siis edelleen kunniaan! 😉 Drilaamisen jälkeen onkin aika soveltaa omaa oppimista oppilaan omien esimerkkien avulla. Tuttujen lauseiden sijaan esimerkit voivat olla kuvia, sarjakuvia, pieniä videoita jne.

Vaikka opettajalla ei olisi käytössään työkirjaa, voi hän edelleen käyttää oppikirjailijoiden laatimia laadukkaita ja kielitarkastettuja oppikirjan äänitteitä, opettajanopasta sekä muita mahdollisia kustantajan sähköisiä kokonaisuuksia. Opettajanoppaasta saa useimmiten valmiit pelipohjat sekä suulliset tehtävät. Opettajalla on varmasti myös tallessa yksi ylimääräinen työkirja, josta voi heijastaa kuuntelutehtävät oppilaiden näkyville. Myös koepakettien käyttämättömiä osioita voi hyödyntää harjoittelussa unohtamatta SUKOLin kokoamia laadukkaita harjoittelumateriaaleja. Lukemattomat podit, Youtuben videot sekä sivustot (British Council, Svenska nu, YLE, TV5MONDE ) tarjoavat monien muiden sivustojen tavoin autenttista materiaalia oppimisen tueksi, jolloin oppiminen ei ole ainostaan sidoksissa tekstikirjaan. Yhteistyö oman aineen kollegojen kanssa on tällöin arvokasta oman ajan säästämiseksi. Miten olisi esim. oma Facebook ryhmä teemalla x kielen opetus ilman työkirjaa?

Mitä oppilas voi tehdä kotona ilman työkirjaa?

Oppilaalla on käytössään tekstikirja, jolloin hän voi koota vihkoon tai sähköiseen ympäristöön opittavan aineksen keskeistä sanastoa jo ennen aiheeseen siirtymistä. Nämä voidaan purkaa sekä laajentaa yhdessä oppitunnilla. Moni kustantaja sijoittaa varsinaiset kappaletekstit työkirjaan, mutta monesta tekstikirjasta löytyy myös pieni perussanasto, jota voi hyödyntää netissä olevien sanakirjojen lisäksi. Käsiteltävä aihepiiri tulee tällä työtavalla huomattavasti oppilaalle läheisemmäksi. Yhteisen koonnin sekä yhdessä määriteltyjen ns ehdottomasti opeteltavien perussanojen jälkeen on aika harjoitella oikeinkirjoitusta perinteiseen tai sähköiseen vihkoon. Toki sanojen opiskelu opettajan vinkaamien hyvin Quizletien avulla on myös aina hyvä keino opiskella sanoja. (Quizletista löytyy hyvin eritasoisia harjoituspattereita, joista osassa löytyy suoranaisia virheitä. Sen vuoksi opettajan ”ennakkotarkastus” on paikallaan, ettei oppilas opi jotain asiaa väärin.)

Oppilas voi tehdä ajatuskartan oppikirjan tekstistä. Seuraava vaihe on opetella kertomaan aluksi tekstikirjan avulla keskeiset asiat ajatuskartasta. Harjoittelun myötä tekstikirja jää pois ja yhtenä tavoitteena voisikin olla, että oppilas kykenee kertomaan keskeiset asiat suullisesti opettajalle. Työtapa erityttää hyvin ja se tukee kielen suullista osaamista sekä sen harjoittelun tärkeyttä.

Yksi oppilaitteni suosima kotitehtävä on ollut tehdä sanakoe omalle parille tai opiskeluryhmälle kotona. Saamani palautteen mukaan sanat ovat jääneet jopa paremmin tällä tavalla mieleen, koska kokeen laatinut oppilas on myös korjannut tekemänsä sanakokeen. Mielestäni oppilaat ovat osanneet valita hyvin kysyttävät sanat ja kokeen lopuksi olemme katsoneet, miltä opettajan laatima sanakoe olisi näyttänyt. Suuria eroja emme ole huomanneet.

Olen jättänyt kotiin ns luovan työn kuten esimerkkilauseiden teon kielioppiasiasta, pienen  kirjoitelman teon, sanaston laajentamisen tai aiheeseen liittyvien linkkien haun kohdemaasta. Nämä ovat olleet usein mieluisia tehtäviä niiden konkreettisuuden vuoksi.

Summa summarum

Kuntien talousahdinko heijastuu väistämättä koulumaailmaan ja toimintaan annettaviin resursseihin. Moni rehtori kamppailee parhaillaan, miten entisillä  resursseilla kyetään tarjoamaan oppimateriaali uuden OPSin myötä. Yläkoulun portaittainen siirtyminen uuteen OPSiin helpottaa hieman ahdinkoa, mutta vain vähän. Miten jakaa niukat resurssit mahdollisimman tasaisesti siten, että kaikki kokevat tulleensa tasapuolisesti kohdelluiksi?

Olisiko kaikissa aineryhmissä syytä palata perusasioiden pariin? Mitä oppitunneilla tehdään ja miten oppilas oppii? Pedagogeina olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että monipuolinen toiminta oppitunneilla on kaiken a ja o. Se on suullista ja kirjallista toimintaa ja se on toimintaa yksin, pareittain sekä ryhmissä. Se on keskustelua, väittelyä, kuvaamista, äänittämistä, katsomista, yhdessä pohtimista sekä toinen toistemme kuuntelua.

Oppiminen on siirtymistä omalta mukavuusalueelta pois. Epätietoisuuden tunne on epämiellyttävä, mutta siitä(kin) suomalainen hyvin koulutettu opetuksen ammattilainen selviää takuuvarmasti. Voisitko sinä ammattilaisena vähentää koulun rehtorin ahdinkoa? Voisitko sinä osaltasi antaa taitoaineiden opettajille paremmat mahdollisuudet hankkia työaineita sekä -tarvikkeita? Pienillä joustoilla sekä yhteistyöllä kaikki voittavat, ajan mittaan.

Rehtorin jouluisia ajatuksia

Bloggauksessani on ollut pitkä tauko, koska minulle avautui uusia ammatillisia haasteita lukuvuoden alussa. Aloitin vs rehtorina yhtenäiskoulussa elokuussa ja syyskuussa olinkin jo varsinainen reksi. Paljon on tapahtunut ja monta asiaa olen oppinut yhdessä hyvän työyhteisön tukemana. Ja paljon jäi vielä opittavaa jäljelle.

En ole koskaan ollut mikään puheiden pitäjä. Paine puheen suhteen olikin melkoinen, koska niitä piti olla kaksi. Yksi puhe alakoulun ja toinen puhe yläkoulun juhlaan. Alakoulun ”puheongelman” ratkaisin neuvokkaan luokanopettaja-ammattilaisen avulla. Ujutimme puheeni 3. luokkalaisten jouluiseen näytelmään, jossa minulla oli äidin rooli. Se tulikin luonnostaan, nyansseineen. ”Miten rehtori voi alentua näytelmään lasten kanssa?”, kuului yksi vanhemman kommentti. Onnistuimme 3.-luokkalaisten kanssa hyvin, joten uusia ”alentumisia” on tiedossa. 😉

Olen aina pitänyt Pekka Simojoen Tulkoon joulu-laulusta ja sen ensimmäinen säkeistö toimikin yläkoulun puheen runkona. Olemme suunnitteluryhmässä syksyn aikana tutustuneet Syvien vahvuuksien koulu-liikeeseen, joten oli luonnollista, että toin puheessani esille vahvuuksia Juhani Räsäsen joulukuisen postauksen innostamana. 7. luokan oppilaat lauloivat laulusta ensimmäisen säkeistön, minkä jälkeen pidin puheeni. Sen lopuksi lauloimme yhteislauluna laulun muut säkeistöt. Tämä tuntui toimivan mukavasti.

Niityllä lunta, hiljaiset kadut, taakse jo jäänyt on syksyn lohduttomuus

Opettajat aloittivat kouluvuoden elokuussa 10. päivä ja parin päivän päästä aloitimme yhdessä syyslukukauden. Syksyn aikana olemme juhlistaneet kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen, syntymäpäivää, josta on kulunut aikaa 150 vuotta. Maailman suurkaupungeista Pariisi on ollut paljon esillä, sillä perjantaina 13. marraskuuta Pariisi joutui ISISin terrori-iskun kohteeksi. Osanotosta kertovat ilmaisut Je suis Paris sekä Nous sommes Paris tulivat tutuiksi myös ranskan tunneilla. Kolmen päivän suruajan jälkeen pariisilaiset nousivat jaloilleen vastustamaan terrorismia yhdessä muun maailman kanssa.

Pariisista kuului hyviä uutisia 12. joulukuuta, jolloin 195 maata solmi maailman ensimmäisen kaikkia maita oikeudellisesti sitovan kansainvälisen ilmastosopimuksen. On hienoa huomata, miten terrorismin vastustamisen lisäksi maailman maat kykenevät yhteistyöhön, kun kyseessä on tarpeeksi suuri, yhteinen, iso asia.

Muistojen virta, lapsuuden sadut

Joulua pidetään iloisena juhlana, mutta se voi myös olla surullista aikaa. Muistan hyvin jouluaaton, jolloin aioin soittaa fammolle. Kunnes muistin, ettei minulla ole suoraa linjaa taivaaseen. En ollut kyennyt poistamaan hänen numeroaan kännykästä, joten tallessa olevaan numeroon ei enää saatu yhteyttä.

Ilon ja surun lisäksi joulu on monien perinteiden aikaa. On hyvä muistaa, ettei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa viettää joulua vaan onnistunutta joulua voi viettää monella eri tavalla. Jouluaaton ei tarvitse olla juuri 24.12. vaan aattoa voi juhlistaa sinä päivänä, jolloin ne kaikkein läheisimmät ihmiset ovat lähellä. Mielestäni tärkeintä on olla yhdessä siten, että kaikilla on hyvä mieli. Kenenkään ei tule olla jouluna yksin.

Sanoma joulun on uusi mahdollisuus

Joulun sanoma on hyvä tahto. Voin osoittaa hyvää tahtoa antamalla anteeksi ja olemalla ystävällinen ja auttavainen. Näin voin lisätä omaa onneani. Joulua odotellessa on myös hyvä pohtia, mistä olen kiitollinen. ”Voi ei, keittiössä on kamala kaaos. Siitä huolimatta olen kiitollinen siitä, että olen viettänyt hauskan hetken minulle rakkaiden ihmisten seurassa.” Voin siis keskittyä asioihin, joista olen kiitollinen ja näin voin kehittyä paremmaksi ihmiseksi. Yhtä lailla voin keskittyä asioihin, joihin olen pettynyt ja näin minusta tulee katkerampi ihminen. Valinta on minun omani, ei kenenkään muun.

Hyvää tahtoa tarvitaan siis vuoden jokaisena päivänä. Hyvää tahtoa voi näyttää iloitsemalla toisen onnistumisesta, noudattamalla hyviä tapoja, hyväksymällä se, että me kaikki olemme erilaisia. Hyvää tahtoa on myös se, miten me kohtelemme toinen toisiamme, miten me huomioimme toisemme, tervehdimme, välitämme toisistamme.

Uusi vuosi tuo mukanaan uudet mahdollisuudet. Uuden vuoden ja lukukauden alkaessa on hyvä aika arvioida omaa opiskelua. Olemalla utelias ja sinnikäs voin edistää omaa oppimistani. (Terveiset tässä samalla sille 7C:n oppilaalle, jonka piti kirjoittaa pieni 63 sanan kirjoitelma ruotsiksi. Hän palautti minulle aineen, jossa oli 63 lausetta!) Myös itsehillintä on välillä paikallaan, koska tulokset eivät välttämättä ole näkyvissä heti.

Tänään alkaa kauan odotettu joululoma. Syksyn aikana olemme oppineet, välillä kenties hieman epäonnistuneet. Kaikesta huolimatta me kaikki olemme kasvaneet ihmisinä. Joululomalla meillä on aikaa kerätä voimia kevään uusiin koitoksiin. Haluan kiittää koulun henkilökuntaa sekä tietenkin oppilaita tästä mieleeni jäävästä syksystä. Toivon teille rauhallista ja leppoisaa joulunaikaa omien läheisienne parissa. Uskaltakaa tehdä oman näköinen joulu, jolloin kaikilla on hyvä tahto ja hyvä olla.

Rauhallista ja ihanaa joulunaikaa!