Työkirjan tarpeellisuudesta kieltenopetuksessa

Rehtori Mikko Jordman loi kyselyn työkirjojen tarpeellisuudesta yläkoulussa Facebookin Suomen opettajien ja kasvattajien foorumissa #SOKF:ssa tällä viikolla. Aiheellinen ja monen rehtorin mielessä oleva kiperä kysymys aiheutti vilkasta keskustelua, jossa erityisesti kieltenopettajat aktivoituivat. Suurin osa kieltenopettajista oli selkeästi työkirjojen kannalla, mutta myös eriäviä mielipiteitä löytyi.

Aihe innosti bloggaamaan pienen tauon jälkeen. Aluksi todettakoon, että taustaltani olen kieltenopettaja, oppikirjalija sekä rehtori. Kolme eri roolia antavat eri näkökulmia. Pyrin kuitenkin tiivistämään ajatukseni, mikä on haasteellista.

Olen huomannut omassa opetuksesstani, että oppikirjojen tekstit jäävät välillä liian vähäiselle käytölle sekä hyödyntämiselle. Tekstejä toki käsitellään ja suomennetaan. Oppikirjailijoiden hyvin hiomien tekstien avulla kerrataaan sekä viritellään aivot kielenopiskelulle oppitunnin alussa, mutta oppilaiden oma osuus voi helposti jäädä irralliseksi kun siirrytään työkirjaan. Mitä sitten oppilaat (tai opettaja halutessaan) voisivat tehdä?

Työkirjoissa olevien valmiiden tehtävien sijaan oppilaat voivat itse laatia kysymyksiä käsiteltävästä tekstistä vihkoon tai sähköiseen oppimisympäristöön. Nämä voidaan koota esim. Paddlet-seinälle. Käytössä olevia vihkoja voidaan vaihtaa pareittan. Oppilaat voivat laatia väittämiä,  sanaristikoita sekä pelata esim. hirsipuuta. Työtapa eriyttää samalla, koska taitavat oppilaat voivat laatia enemmän kysymyksiä, väittämiä jne.

Valmiiksi laaditusta kappaletekstistä voi opettaja tai oppilas poistaa keskeiset sanat (esim. ryhmittäin substantiviit, verbit, adjektiivit jne. tai kaikki nämä sekaisin). Nämä kootaan taululle kaikkien näkyviin, jonka jälkeen oppilaat voivat suullisesti alkaa sijoittaa taululla olevia sanoja kappaletekstiin. Valmiiksi aukotetun kappaletekstin avulla voi myös harjoitella kuullun ymmärtämistä, koska opettajalla on joka tapauksessa äänite käytössä. Valmis teksti voidaan pilkkoa osiin, jolloin tehtävänä on yhdistää pilkotut osat loogiseksi kokonaisuudeksi. Valmiin tekstin aikamuodot voidaan myös muuttaa tapahtumaan menneisyydessä tai tulevaisuudessa. Oppilaan sekä opettajan on helppoa laatia mekaanisia aukkotehtäviä kappaletekstin avulla. Varsinaiset käännöslauseet jättäisin kuitenkin opettajan laatimiksi, koska juuri käännöksissä tarvitaan syvempää kielellistä osaamista. Draamapedagogiikkaa taitavat osaisivat varmasti myös antaa vinkkejä kappaletekstien elävöittämiseen.

Kappaleteksti toimii yleensä hyvänä pohjana käytävälle kielioppiasialle. Jos työkirjaa ei ole käytössä, on hyvä laatia koonti keskeisistä asioista esimerkiksi vihkoon. Sähköiset oppimisympäristöt toimivat hyvänä alustana mekaanisten asioiden harjoitteluun, koska oppilas saa palautteen heti ja asioita voi drillata niin kauan, että ne varmasti sujuvat moitteetta. Paperista työkirjaa käytettäessä samantyylinen drillaaminen on vähäisempää, vaikka oppilas sen oikean vastauksen peittäisikin. GAFE, Moodle, Pedanet sekä ikivanha ohjelma HotPotatoes siis edelleen kunniaan!😉 Drilaamisen jälkeen onkin aika soveltaa omaa oppimista oppilaan omien esimerkkien avulla. Tuttujen lauseiden sijaan esimerkit voivat olla kuvia, sarjakuvia, pieniä videoita jne.

Vaikka opettajalla ei olisi käytössään työkirjaa, voi hän edelleen käyttää oppikirjailijoiden laatimia laadukkaita ja kielitarkastettuja oppikirjan äänitteitä, opettajanopasta sekä muita mahdollisia kustantajan sähköisiä kokonaisuuksia. Opettajanoppaasta saa useimmiten valmiit pelipohjat sekä suulliset tehtävät. Opettajalla on varmasti myös tallessa yksi ylimääräinen työkirja, josta voi heijastaa kuuntelutehtävät oppilaiden näkyville. Myös koepakettien käyttämättömiä osioita voi hyödyntää harjoittelussa unohtamatta SUKOLin kokoamia laadukkaita harjoittelumateriaaleja. Lukemattomat podit, Youtuben videot sekä sivustot (British Council, Svenska nu, YLE, TV5MONDE ) tarjoavat monien muiden sivustojen tavoin autenttista materiaalia oppimisen tueksi, jolloin oppiminen ei ole ainostaan sidoksissa tekstikirjaan. Yhteistyö oman aineen kollegojen kanssa on tällöin arvokasta oman ajan säästämiseksi. Miten olisi esim. oma Facebook ryhmä teemalla x kielen opetus ilman työkirjaa?

Mitä oppilas voi tehdä kotona ilman työkirjaa?

Oppilaalla on käytössään tekstikirja, jolloin hän voi koota vihkoon tai sähköiseen ympäristöön opittavan aineksen keskeistä sanastoa jo ennen aiheeseen siirtymistä. Nämä voidaan purkaa sekä laajentaa yhdessä oppitunnilla. Moni kustantaja sijoittaa varsinaiset kappaletekstit työkirjaan, mutta monesta tekstikirjasta löytyy myös pieni perussanasto, jota voi hyödyntää netissä olevien sanakirjojen lisäksi. Käsiteltävä aihepiiri tulee tällä työtavalla huomattavasti oppilaalle läheisemmäksi. Yhteisen koonnin sekä yhdessä määriteltyjen ns ehdottomasti opeteltavien perussanojen jälkeen on aika harjoitella oikeinkirjoitusta perinteiseen tai sähköiseen vihkoon. Toki sanojen opiskelu opettajan vinkaamien hyvin Quizletien avulla on myös aina hyvä keino opiskella sanoja. (Quizletista löytyy hyvin eritasoisia harjoituspattereita, joista osassa löytyy suoranaisia virheitä. Sen vuoksi opettajan ”ennakkotarkastus” on paikallaan, ettei oppilas opi jotain asiaa väärin.)

Oppilas voi tehdä ajatuskartan oppikirjan tekstistä. Seuraava vaihe on opetella kertomaan aluksi tekstikirjan avulla keskeiset asiat ajatuskartasta. Harjoittelun myötä tekstikirja jää pois ja yhtenä tavoitteena voisikin olla, että oppilas kykenee kertomaan keskeiset asiat suullisesti opettajalle. Työtapa erityttää hyvin ja se tukee kielen suullista osaamista sekä sen harjoittelun tärkeyttä.

Yksi oppilaitteni suosima kotitehtävä on ollut tehdä sanakoe omalle parille tai opiskeluryhmälle kotona. Saamani palautteen mukaan sanat ovat jääneet jopa paremmin tällä tavalla mieleen, koska kokeen laatinut oppilas on myös korjannut tekemänsä sanakokeen. Mielestäni oppilaat ovat osanneet valita hyvin kysyttävät sanat ja kokeen lopuksi olemme katsoneet, miltä opettajan laatima sanakoe olisi näyttänyt. Suuria eroja emme ole huomanneet.

Olen jättänyt kotiin ns luovan työn kuten esimerkkilauseiden teon kielioppiasiasta, pienen  kirjoitelman teon, sanaston laajentamisen tai aiheeseen liittyvien linkkien haun kohdemaasta. Nämä ovat olleet usein mieluisia tehtäviä niiden konkreettisuuden vuoksi.

Summa summarum

Kuntien talousahdinko heijastuu väistämättä koulumaailmaan ja toimintaan annettaviin resursseihin. Moni rehtori kamppailee parhaillaan, miten entisillä  resursseilla kyetään tarjoamaan oppimateriaali uuden OPSin myötä. Yläkoulun portaittainen siirtyminen uuteen OPSiin helpottaa hieman ahdinkoa, mutta vain vähän. Miten jakaa niukat resurssit mahdollisimman tasaisesti siten, että kaikki kokevat tulleensa tasapuolisesti kohdelluiksi?

Olisiko kaikissa aineryhmissä syytä palata perusasioiden pariin? Mitä oppitunneilla tehdään ja miten oppilas oppii? Pedagogeina olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että monipuolinen toiminta oppitunneilla on kaiken a ja o. Se on suullista ja kirjallista toimintaa ja se on toimintaa yksin, pareittain sekä ryhmissä. Se on keskustelua, väittelyä, kuvaamista, äänittämistä, katsomista, yhdessä pohtimista sekä toinen toistemme kuuntelua.

Oppiminen on siirtymistä omalta mukavuusalueelta pois. Epätietoisuuden tunne on epämiellyttävä, mutta siitä(kin) suomalainen hyvin koulutettu opetuksen ammattilainen selviää takuuvarmasti. Voisitko sinä ammattilaisena vähentää koulun rehtorin ahdinkoa? Voisitko sinä osaltasi antaa taitoaineiden opettajille paremmat mahdollisuudet hankkia työaineita sekä -tarvikkeita? Pienillä joustoilla sekä yhteistyöllä kaikki voittavat, ajan mittaan.

Rehtorin jouluisia ajatuksia

Bloggauksessani on ollut pitkä tauko, koska minulle avautui uusia ammatillisia haasteita lukuvuoden alussa. Aloitin vs rehtorina yhtenäiskoulussa elokuussa ja syyskuussa olinkin jo varsinainen reksi. Paljon on tapahtunut ja monta asiaa olen oppinut yhdessä hyvän työyhteisön tukemana. Ja paljon jäi vielä opittavaa jäljelle.

En ole koskaan ollut mikään puheiden pitäjä. Paine puheen suhteen olikin melkoinen, koska niitä piti olla kaksi. Yksi puhe alakoulun ja toinen puhe yläkoulun juhlaan. Alakoulun ”puheongelman” ratkaisin neuvokkaan luokanopettaja-ammattilaisen avulla. Ujutimme puheeni 3. luokkalaisten jouluiseen näytelmään, jossa minulla oli äidin rooli. Se tulikin luonnostaan, nyansseineen. ”Miten rehtori voi alentua näytelmään lasten kanssa?”, kuului yksi vanhemman kommentti. Onnistuimme 3.-luokkalaisten kanssa hyvin, joten uusia ”alentumisia” on tiedossa.😉

Olen aina pitänyt Pekka Simojoen Tulkoon joulu-laulusta ja sen ensimmäinen säkeistö toimikin yläkoulun puheen runkona. Olemme suunnitteluryhmässä syksyn aikana tutustuneet Syvien vahvuuksien koulu-liikeeseen, joten oli luonnollista, että toin puheessani esille vahvuuksia Juhani Räsäsen joulukuisen postauksen innostamana. 7. luokan oppilaat lauloivat laulusta ensimmäisen säkeistön, minkä jälkeen pidin puheeni. Sen lopuksi lauloimme yhteislauluna laulun muut säkeistöt. Tämä tuntui toimivan mukavasti.

Niityllä lunta, hiljaiset kadut, taakse jo jäänyt on syksyn lohduttomuus

Opettajat aloittivat kouluvuoden elokuussa 10. päivä ja parin päivän päästä aloitimme yhdessä syyslukukauden. Syksyn aikana olemme juhlistaneet kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen, syntymäpäivää, josta on kulunut aikaa 150 vuotta. Maailman suurkaupungeista Pariisi on ollut paljon esillä, sillä perjantaina 13. marraskuuta Pariisi joutui ISISin terrori-iskun kohteeksi. Osanotosta kertovat ilmaisut Je suis Paris sekä Nous sommes Paris tulivat tutuiksi myös ranskan tunneilla. Kolmen päivän suruajan jälkeen pariisilaiset nousivat jaloilleen vastustamaan terrorismia yhdessä muun maailman kanssa.

Pariisista kuului hyviä uutisia 12. joulukuuta, jolloin 195 maata solmi maailman ensimmäisen kaikkia maita oikeudellisesti sitovan kansainvälisen ilmastosopimuksen. On hienoa huomata, miten terrorismin vastustamisen lisäksi maailman maat kykenevät yhteistyöhön, kun kyseessä on tarpeeksi suuri, yhteinen, iso asia.

Muistojen virta, lapsuuden sadut

Joulua pidetään iloisena juhlana, mutta se voi myös olla surullista aikaa. Muistan hyvin jouluaaton, jolloin aioin soittaa fammolle. Kunnes muistin, ettei minulla ole suoraa linjaa taivaaseen. En ollut kyennyt poistamaan hänen numeroaan kännykästä, joten tallessa olevaan numeroon ei enää saatu yhteyttä.

Ilon ja surun lisäksi joulu on monien perinteiden aikaa. On hyvä muistaa, ettei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa viettää joulua vaan onnistunutta joulua voi viettää monella eri tavalla. Jouluaaton ei tarvitse olla juuri 24.12. vaan aattoa voi juhlistaa sinä päivänä, jolloin ne kaikkein läheisimmät ihmiset ovat lähellä. Mielestäni tärkeintä on olla yhdessä siten, että kaikilla on hyvä mieli. Kenenkään ei tule olla jouluna yksin.

Sanoma joulun on uusi mahdollisuus

Joulun sanoma on hyvä tahto. Voin osoittaa hyvää tahtoa antamalla anteeksi ja olemalla ystävällinen ja auttavainen. Näin voin lisätä omaa onneani. Joulua odotellessa on myös hyvä pohtia, mistä olen kiitollinen. ”Voi ei, keittiössä on kamala kaaos. Siitä huolimatta olen kiitollinen siitä, että olen viettänyt hauskan hetken minulle rakkaiden ihmisten seurassa.” Voin siis keskittyä asioihin, joista olen kiitollinen ja näin voin kehittyä paremmaksi ihmiseksi. Yhtä lailla voin keskittyä asioihin, joihin olen pettynyt ja näin minusta tulee katkerampi ihminen. Valinta on minun omani, ei kenenkään muun.

Hyvää tahtoa tarvitaan siis vuoden jokaisena päivänä. Hyvää tahtoa voi näyttää iloitsemalla toisen onnistumisesta, noudattamalla hyviä tapoja, hyväksymällä se, että me kaikki olemme erilaisia. Hyvää tahtoa on myös se, miten me kohtelemme toinen toisiamme, miten me huomioimme toisemme, tervehdimme, välitämme toisistamme.

Uusi vuosi tuo mukanaan uudet mahdollisuudet. Uuden vuoden ja lukukauden alkaessa on hyvä aika arvioida omaa opiskelua. Olemalla utelias ja sinnikäs voin edistää omaa oppimistani. (Terveiset tässä samalla sille 7C:n oppilaalle, jonka piti kirjoittaa pieni 63 sanan kirjoitelma ruotsiksi. Hän palautti minulle aineen, jossa oli 63 lausetta!) Myös itsehillintä on välillä paikallaan, koska tulokset eivät välttämättä ole näkyvissä heti.

Tänään alkaa kauan odotettu joululoma. Syksyn aikana olemme oppineet, välillä kenties hieman epäonnistuneet. Kaikesta huolimatta me kaikki olemme kasvaneet ihmisinä. Joululomalla meillä on aikaa kerätä voimia kevään uusiin koitoksiin. Haluan kiittää koulun henkilökuntaa sekä tietenkin oppilaita tästä mieleeni jäävästä syksystä. Toivon teille rauhallista ja leppoisaa joulunaikaa omien läheisienne parissa. Uskaltakaa tehdä oman näköinen joulu, jolloin kaikilla on hyvä tahto ja hyvä olla.

Rauhallista ja ihanaa joulunaikaa!

Rohkeasti Abittia kokeilemaan!

Digabi-kouluttajien tapaamisen 8.4. myötä ajattelin rohkaista kokeilemaan Abitti-kurssikoejärjestelmää. Henkilökohtaisesti olen sitä vielä vältellyt, sillä olen odotellut mahdollisuutta tehdä monivalintatehtäviä. Tämä on ollut turhaa, koska kyllähän tekstivastaus taipuu yllättävän moneen tehtävämalliin kokeessa. Niinpä asiaa tarpeeksi pohdittuani aion toteuttaa osan seuraavasta V jakson kurssikokeesta Abitissa. Miten?

Kieltenopettajalla on mahdollisuus käyttää Otavan tämän hetkisiä koepaketteja sähköisissä oppimisalustoissa, kunhan lukio / opettaja hankkii siihen etukäteen kirjallisen luvan. Tämä hoituu vaivattomasti laittamalla sähköpostia Selja Saarialholle osoitteeseen selja.saarialho@otava.fi . Muista kustantajista minulla ei tällä hetkellä ole varmaa tietoa. Alalla monta vuotta olleena tehtäviä on onneksi melko helppo tehdä itsekin.🙂

Tein kaksi luetun ymmärtämisen tehtävää. Ensimmäiseen laadin avoimet kysymykset perinteiseen tapaan ja toiseen laitoin alleviivauksia, joita tulee tulkita luontevalle suomen kielelle. Tämä onnistui helposti. Aion myös kokeilla koeaineen kirjoittamista Abitissa. Lisäsin tehtäväeditorin avulla (kuvaus alla) kuvan ja sen alle tehtävänannon. Oli muuten helppoa, kuten alla olevasta ohjeesta huomaat.

Abitti-järjestelmässä olevia kokeita voi helposti rikastaa Opetus.tv:n editorilla. Tein itse käytännössä siten, että muotoilin jokaisen tehtävän tekstiosuudet ensin word-tiedostossa. Laitoin tähän versioon myös alleviivaukset. Kopioin tämän version leikepöydälle ja siirryin tehtäväeditoriin. Valitsin siellä tehtäväpalkista (ylin rivi, 5. vasemmalla) painikkeen Liitä Word-dokumentista ja liitin esiin tulevaan laatikkoon leikepöydälle kopioimani tekstin. Tämä toiminto on tärkeä, koska monesti word-dokumenteista suoraan kopioimalla mukaan tulee paljon ”roskaa”, jota ei tarvita. Sen vuoksi pieni siistiminen on aina paikallaan, jotta vältetään mahdolliset toimimattomuus ongelmat ja lopputulos on vaivan väärti. Moodlea ahkerasti käyttäville tämä on tuttu juttu.🙂 Nyt odottelen innolla, että pääsen kokeilemaan korjaustyökalua, jonka on luvattu ilmestyvän nyt keväällä.

Painamalla Ok sain tekstin näkymään editorin ruudussa. Myös tätä tekstiä on vielä mahdollisuus muokata editorin muokkaustyökaluilla. Tämän jälkeen kopioin editorissa olevan tekstin editorin vasemmassa reunassa olevan vihreän painikkeen avulla, jolloin ruudulle aukeni ikkuna Tehtävän vienti Abitti-järjestelmään. Kopioin sinisellä pohjalla olevan tekstin ohjeiden mukaan jälleen kerran työpöydälle ja siirryin Abittiin.

Liitin haluamani tekstin toiminnolla Lisää kysymys. Tarkistin ulkonäön toiminnolla Esikatsele koetta. Tämä löytyy koesivun ylhäältä oikealta. Ensimmäiseen luetun ymmärtämisen tekstiin minulla tuli valtavan suuret välit, joita poistin kylmästi ottamalla ylimääräisiä rivinvaihtoja pois. Tässä vaiheessa kannattaa myös kysyä html-kieltä osaavalta henkilöltä apua, jos haluat enemmänkin tiivistää tekstiä. Itse tein siten, että otin kaikki turhat koodit rivien vaihdoista pois ja tiivistin tekstiä siten että html-kielen nuolimerkinnät olivat aina samalla rivillä. Väljyyttä jäi edelleen, muttei niin häiritsevästi, kuin aiemmin.

Kuvan lisääminen editoriin oli helppoa ohjeiden avulla. Valitsin kuvan koneeltani, ja liitin sen editoriin. Tässä vaiheessa kannattaa hienosäätää kuvaa pienemmäksi, koska se onnistuu helposti kuvaa klikkaamalla. Lisäsin tekstin ja käytin editorin vihreää Kopioi tehtävä leikepöydälle-painiketta. Ruudulle tuli jälleen sininen ruutu täynnä tekstiä. Kopion sen, siirryin Abittiin ja liitin kopioidun ”tekstin” uuteen tehtävään. HUOM! Tässä vaiheessa tehtäväruudussa näkyi minulle vain koodia. Tästä ei kannata huolestua, vaan jälleen kerran kannattaa käydä sivun yläreunassa esikatselemassa koetta.

Youtube-videon liittäminen Abittiin ei onnistu, jolloin teetän koekuuntelut erikseen Pedanetissa. Toiveissa silti on, että voisimme tilata lukioille pari Nettiniiloa, jolloin useammassa luokassa voisi pitää kurssikokeita samanaikaisesti. Nettiniilo mahdollistaisi näin myös oppilaiden vierailut ennalta määrittelemilläni sivuilla, muttei muualla. Koekuuntelun voisi myös kollega lukea ja nauhoittaa, jolloin nauhoituksen voisi helposti liittää tehtäväeditorin avulla Abittiin.

Summa summarum
Abitti sekä Opetus.tv:n tehtäväeditori ovat hyvin käyttäjäystävällisiä, joita todellakin uskaltaa lähteä kokeilemaan. Jokaisen opettajan on tärkeää saada mahdollisuus kokeilla Abittia siten, että käyttöön muodostuu rutiini. Haluan myös rohkaista jokaista lukio-opettajaa kokeilemaan pieniä koealueita Abitissa. Kenenkään ei tarvitse lähteä laatimaan suurta kurssikoetta vaan liikkeelle kannattaa lähteä pienin askelin. Vain lähtemällä mukaan kokeilemaan meille jokaiselle karttuu kokemusta toimivista käytänteistä. Samalla tavalla olemme kartuttaneet omaa ammattitaitoamme.

Apua löytyy varmasti, kun sitä vain kysyy. Oman tukiverkoston lisäksu myös YTL:stä löytyy abittituki osoitteessa abitti@ylioppilastutkinto.fi tai puhelinnumerosta +358 295 338 280. Väen tavattuani voin todeta, ettei heitä todellakaan kannata pelätä vaan he vastaavat kärsivällisesti myös perushumanistin ”tyhmiinkin” kysymyksiin. Olen testannut ja aina olen saanut hyvän opastuksen. Kaunis kiitos siis heille kärsivällisyydestä.🙂

Terveisiä Mikkelistä Itä-Suomen kieltenopettajien koulutuspäiviltä

Tänään sain ilokseni olla kouluttamassa Mikkelissä Itä-Suomen kieltenopettajien koulutuspäivässä. Oli hienoa saada osallistua hyvin järjestettyyn tapahtumaan, jossa oli paljon positiivisia sekä innostuneita ammattilaisia.

Omassa työpajassani käsittelimme sähköisiä oppimisalustoja, kokeita sekä sähköistä ylioppilaskoetta. Esitykseni löytyy täältä. Aika hurahti valtavan nopeasti. Katsoimme vielä lopuksi yliajalla Flubaroon periaatteita innokkaimpien kanssa.🙂

GAFE – kyllä kannatti kokeilla

Olen pitänyt sähköisiä kokeita, pieniä että suurempia, Moodlessa ja Pedanetissa useamman vuoden ajan. Koska kaupungissamme otettiin GAFE käyttöön viime keväänä, halusin kokeilla GAFEa yhdistettynä Pedanetiin. Onneksi löysin loistavan Matleena Laakson tekemän koonnin aiheesta ja rohkaistuin kokeilemaan Matleenan koonnin ansiosta.

Laadin RUB1 kurssikokeen luetun- ja kuullunymmärtämiset sekä sanasto- ja rakenneosiot GAFEn sheets-toiminnolla, jossa valittavia tehtävätyyppejä oli mukavan paljon käytettäväksi kielten kokeeseen. Upotin sheetsit Pedanetin tekstimoduliin toiminnolla upota koodi. Oppilaat pääsivät näkemään Pedanetiin upotetut tehtävät, kun heillä oli toisella sivulla auki koulun GAFE. Varsinainen koeaine kirjoitettiin tavallisesti GAFEn dokumenttina, jonka jaoin oppilaille Pedanetissa olevan linkin avulla. Oppilaat loivat oman kopionsa alkuperäisestä koetehtävästä ja antoivat opettajalle muokkausoikeudet. Koeaineiden korjaaminen sujuikin näppärästi kommentoi-työkalulla.

Sheets-lomakkeet korjasi Google Educationin ilmainen Flubaroo-lisäosa, jota suosittelen lämpöisesti! Vastasin itse ensin valmiiseen lomakkeeseen antaen samalla oikeat vastaukset. Kun oppilaat olivat vastanneet kyselyihin, Flubaroo hoiti arvioinnin puolestani antamieni ohjeiden mukaan. Synonymejä Flubaroo ei hyväksy, joten ne on hienosäädettävä käsin.

Oppilaat istuivat luokassa kasvot vastakkain. Sovimme yhteisesti ennen koetta, että kokeen teko avoimessa verkossa perustuu luottamukseen, jolloin surffailu muilla sivuilla ei tässä kokeessa ollut luvallista. Kiertelin luokassa koko ajan kokeen aikana neuvoen oppilaita, mikä varmasti lisäsi oppilaiden luottamusta sähköisen kokeen sujuvuuteen. Samalla toki valvoin, että sivuja oli auki vain ne kaksi luvallista. Palaute kokeen tekemisestä sähköisesti olikin positiivista. Yksi oppilas teki kokeen tabletilla ohjeitteni vastaisesti. Tarkistin, ettei hänellä ole näppäimistö asetettuna ruotsin kielelle. Kokeen jälkeen oppilas totesi, että seuraavan kokeen hän kyllä tekee koneella, koska kirjoittaminen on silloin helpompaa.🙂

Summa Summarum: tämä ei totisesti jäänyt viimeiseksi kerraksi laatia toimivia sähköisiä kokeita. Flubaroo mahdollisti nopean mekaanisen korjauksen sekä sen, että sain tietoa tehtävien pisteiden keskiarvoista sekä vaikeista kysymyksistä. Nämä kohdat on helppo käydä kokeen palautuksessa läpi. Flubaroon avulla voin myös postittaa oppilaille henkilökohtaisesti eri osioiden pisteet. Kun palautan vielä koeaineen korjattuna, oppilaalle jää hyvä pohja kerrata kurssin keskeiset asiat ennen mahdollisia ylioppilaskirjoituksia.

Kieltenopen Pedanet

Edellisen bloggauksen palautteen ansiosta kokoan alle Pedanetin käteviä toimintoja kieltenopettajan työssä. Olen käyttänyt Pedanetia nyt aktiivisesti vuoden verran. Kaipaan Moodlea muutaman toiminnon vuoksi (kuten monivalinnan vaihtoehtojen sekoitus tai tentin ajastaminen), mutta muutoin pidän Pedanetia oivana työkaluna, jota sekä opettajan että oppilaan on helppoa käyttää.

Jokaisella kirjautuneella on oma tila, jota voi käyttää henkilökohtaisena varastona. Lisään itse omaan tilaani sivuja, jonne kerään esimerkiksi linkkejä myöhemmin työstettäväksi. Oppilaat voivat samalla tavalla luoda oppiaineille omat sivut, jotka toimivat samalla sähköisinä vihkoina. Nämä vihot ovat mukana aina, kännykässäkin.

Julkisuusasetuksia muuttamalla jokainen meistä voi määritellä, kuka näkee mitäkin Pedanetissa. Oppilaan tulee antaa ylläpitäjän oikeudet sähköiseen vihkoon, jotta opettaja näkee, mitä oppilas on sinne lisännyt. Opettaja voi salasanojen avulla piilottaa kokeita tai antaa oikeus tehdä koe. Itse laitan salasanan taakse aina materiaalin, jota en halua julkaistavaksi koko maailmalle.

Sitten komentoihin:

Luo uusi teksti
* helpoin tapa lisätä tekstiä Pedanetiin. Muista kirjoittaa teksti otsikkoon, minkä jälkeen voit lisätä tekstiä sisältöosioon. Tänne on helppoa tuoda kuvia tai upottaa videoita komennolla upota koodi. Käytännössä merkitsen tällä tavalla kotiläksyt, annan tarkat ohjeet kuten pakolliset tehtävät tai lisään linkkejä Pedanetin ulkopuolelle.
* tänne on helppoa lisätä taulukko, jota voi muokata. Näppärä esim. sanastoja tai kurssin aikatauluja tehdessä.
* sisältö osion jälkeen löytyy toiminto Lisää liite esim. teksti- tai muille tiedostoille.

Luo uusi linkkilista
* toiminto korjaa aiemman luo uusi linkki-toiminnon
* nettilinkkejä voi käytännössä lisätä vain kolme. Tämän jälkeen tulee luoda uusi linkkilista. Jos haluat alekkain useamman linkin, kannattaa lisätä linkit teksti-moduliin (kuvattu yllä).
* huomaa, että ensiksi lisätty linkki siirtyy järjestyksessä viimeiseksi, toinen toiseksi ja viimeinen ensimmäiseksi. Toivottavasti tämä toiminto korjataan pikaisesti siten, että linkkien järjestystä voi vaihtaa oman halunsa mukaan.

Luo uusi lomake
* paikka, jonne tehdään tehtävät / kokeet modulin eri toiminnoilla
* jos haluat tehdä moniosaisen kurssikokeen, kannattaa luoda lomakesarja, jonne lisäät tarvittavan määrän lomakkeita. Esim. Kurssikoe tarkoittaa lomakesarjaa, jolloin sanasto, kielioppi, kuuntelu, luettu sekä kirjoitelma ovat jokainen erikseen omia lomakkeitaan

Kalenteri
* hyvä paikka merkitä pistarit, kokeet, palautusten aikataulut jne.
* jos annat kalenterin olla sivun keskellä, se näyttää näkymän koko kuukaudelle
* jos siirrät kalenterin sivun oikeaan laitaan, näet vain päiväkohtaisen näkymän
* lisää tapahtuma-toiminolla voit muokata kalenterin tapahtumia

Luo uusi kuvagalleria
* hyvä paikka kerätä useampi kuva
* voit määritellä, näytetäänkö kerralla vain yksi kuva vai näytetäänkö kerralla kuvagallerian kaikki kuvat

Luo uusi palautuskansio / ryhmäpalautuskansio
* palautuskansio soveltuu yksittäisen oppilaan palautuksille
* ryhmäpalautuskansion avulla voidaan palauttaa ryhmätöitä
* voit määritellä palautuspäivämäärän
* oppilas voi palauttaa kuvan tai tekstinkäsittelyllä tehdyn tiedoston
* luo merkintä avaa oppilaalle kentän, jonne hän voi kirjoittaa suoraan vastauksensa. Hän voi myös lisätä liitteen palautettavaksi.
* luo uusi linkki-toiminto mahdollistaa sellaisten töiden palautukset, jotka on tehty verkossa ja joilla on oma verkko-osoite (esim. Prezi tai miellekartta, kuten Mindmup)

Luo uusi sivu
* teen jokaiselle kappaleen tekstille oman sivun, jonne kokoan kappaleeseen liittyvää materiaalia
* luon oman sivun kurssin kieliopille, kokeille, kuville jne.

Jos linkität Pedanetin sivujen välillä, kannattaa etsiä ns pysyvä linkki. Mene osioon, jonka haluat kopioida. Etsi oikeasta yläreunasta oranssi painike jaa ja paina sitä. Sinulle avautuu uusi sivu, josta kopioit sinisellä olevan osoitteen otsikon Pysyvä osoite alta. Käytä siis aina pysyvää osoitetta, kun haluat tehdä linkkejä Pedanetin eri sivujen välilä. Jos käytät selainrivillä olevaa osoitetta, se muuttuu helposti, jolloin tekemäsi linkki ei enää toimi tulevaisuudessa.

Rohkeasti vain käyttämään ja kokeilemaan eri toimintoja. Oppilaat kommentoivat mielellään ja se kannattaa ottaa positiivisena innostumisena. Mielestäni on hyvä, että oppilaat huomaavat, miten opettajakin voi tehdä virheitä ja hän oppii niitä tekemällä käyttämään paremmin Pedanetia. Tällöin kieltenopiskelijakin uskaltaa tehdä virheitä, koska niistähän oppii, vai mitä?😉