Työkirjan tarpeellisuudesta kieltenopetuksessa

Rehtori Mikko Jordman loi kyselyn työkirjojen tarpeellisuudesta yläkoulussa Facebookin Suomen opettajien ja kasvattajien foorumissa #SOKF:ssa tällä viikolla. Aiheellinen ja monen rehtorin mielessä oleva kiperä kysymys aiheutti vilkasta keskustelua, jossa erityisesti kieltenopettajat aktivoituivat. Suurin osa kieltenopettajista oli selkeästi työkirjojen kannalla, mutta myös eriäviä mielipiteitä löytyi.

Aihe innosti bloggaamaan pienen tauon jälkeen. Aluksi todettakoon, että taustaltani olen kieltenopettaja, oppikirjalija sekä rehtori. Kolme eri roolia antavat eri näkökulmia. Pyrin kuitenkin tiivistämään ajatukseni, mikä on haasteellista.

Olen huomannut omassa opetuksesstani, että oppikirjojen tekstit jäävät välillä liian vähäiselle käytölle sekä hyödyntämiselle. Tekstejä toki käsitellään ja suomennetaan. Oppikirjailijoiden hyvin hiomien tekstien avulla kerrataaan sekä viritellään aivot kielenopiskelulle oppitunnin alussa, mutta oppilaiden oma osuus voi helposti jäädä irralliseksi kun siirrytään työkirjaan. Mitä sitten oppilaat (tai opettaja halutessaan) voisivat tehdä?

Työkirjoissa olevien valmiiden tehtävien sijaan oppilaat voivat itse laatia kysymyksiä käsiteltävästä tekstistä vihkoon tai sähköiseen oppimisympäristöön. Nämä voidaan koota esim. Paddlet-seinälle. Käytössä olevia vihkoja voidaan vaihtaa pareittan. Oppilaat voivat laatia väittämiä,  sanaristikoita sekä pelata esim. hirsipuuta. Työtapa eriyttää samalla, koska taitavat oppilaat voivat laatia enemmän kysymyksiä, väittämiä jne.

Valmiiksi laaditusta kappaletekstistä voi opettaja tai oppilas poistaa keskeiset sanat (esim. ryhmittäin substantiviit, verbit, adjektiivit jne. tai kaikki nämä sekaisin). Nämä kootaan taululle kaikkien näkyviin, jonka jälkeen oppilaat voivat suullisesti alkaa sijoittaa taululla olevia sanoja kappaletekstiin. Valmiiksi aukotetun kappaletekstin avulla voi myös harjoitella kuullun ymmärtämistä, koska opettajalla on joka tapauksessa äänite käytössä. Valmis teksti voidaan pilkkoa osiin, jolloin tehtävänä on yhdistää pilkotut osat loogiseksi kokonaisuudeksi. Valmiin tekstin aikamuodot voidaan myös muuttaa tapahtumaan menneisyydessä tai tulevaisuudessa. Oppilaan sekä opettajan on helppoa laatia mekaanisia aukkotehtäviä kappaletekstin avulla. Varsinaiset käännöslauseet jättäisin kuitenkin opettajan laatimiksi, koska juuri käännöksissä tarvitaan syvempää kielellistä osaamista. Draamapedagogiikkaa taitavat osaisivat varmasti myös antaa vinkkejä kappaletekstien elävöittämiseen.

Kappaleteksti toimii yleensä hyvänä pohjana käytävälle kielioppiasialle. Jos työkirjaa ei ole käytössä, on hyvä laatia koonti keskeisistä asioista esimerkiksi vihkoon. Sähköiset oppimisympäristöt toimivat hyvänä alustana mekaanisten asioiden harjoitteluun, koska oppilas saa palautteen heti ja asioita voi drillata niin kauan, että ne varmasti sujuvat moitteetta. Paperista työkirjaa käytettäessä samantyylinen drillaaminen on vähäisempää, vaikka oppilas sen oikean vastauksen peittäisikin. GAFE, Moodle, Pedanet sekä ikivanha ohjelma HotPotatoes siis edelleen kunniaan! 😉 Drilaamisen jälkeen onkin aika soveltaa omaa oppimista oppilaan omien esimerkkien avulla. Tuttujen lauseiden sijaan esimerkit voivat olla kuvia, sarjakuvia, pieniä videoita jne.

Vaikka opettajalla ei olisi käytössään työkirjaa, voi hän edelleen käyttää oppikirjailijoiden laatimia laadukkaita ja kielitarkastettuja oppikirjan äänitteitä, opettajanopasta sekä muita mahdollisia kustantajan sähköisiä kokonaisuuksia. Opettajanoppaasta saa useimmiten valmiit pelipohjat sekä suulliset tehtävät. Opettajalla on varmasti myös tallessa yksi ylimääräinen työkirja, josta voi heijastaa kuuntelutehtävät oppilaiden näkyville. Myös koepakettien käyttämättömiä osioita voi hyödyntää harjoittelussa unohtamatta SUKOLin kokoamia laadukkaita harjoittelumateriaaleja. Lukemattomat podit, Youtuben videot sekä sivustot (British Council, Svenska nu, YLE, TV5MONDE ) tarjoavat monien muiden sivustojen tavoin autenttista materiaalia oppimisen tueksi, jolloin oppiminen ei ole ainostaan sidoksissa tekstikirjaan. Yhteistyö oman aineen kollegojen kanssa on tällöin arvokasta oman ajan säästämiseksi. Miten olisi esim. oma Facebook ryhmä teemalla x kielen opetus ilman työkirjaa?

Mitä oppilas voi tehdä kotona ilman työkirjaa?

Oppilaalla on käytössään tekstikirja, jolloin hän voi koota vihkoon tai sähköiseen ympäristöön opittavan aineksen keskeistä sanastoa jo ennen aiheeseen siirtymistä. Nämä voidaan purkaa sekä laajentaa yhdessä oppitunnilla. Moni kustantaja sijoittaa varsinaiset kappaletekstit työkirjaan, mutta monesta tekstikirjasta löytyy myös pieni perussanasto, jota voi hyödyntää netissä olevien sanakirjojen lisäksi. Käsiteltävä aihepiiri tulee tällä työtavalla huomattavasti oppilaalle läheisemmäksi. Yhteisen koonnin sekä yhdessä määriteltyjen ns ehdottomasti opeteltavien perussanojen jälkeen on aika harjoitella oikeinkirjoitusta perinteiseen tai sähköiseen vihkoon. Toki sanojen opiskelu opettajan vinkaamien hyvin Quizletien avulla on myös aina hyvä keino opiskella sanoja. (Quizletista löytyy hyvin eritasoisia harjoituspattereita, joista osassa löytyy suoranaisia virheitä. Sen vuoksi opettajan ”ennakkotarkastus” on paikallaan, ettei oppilas opi jotain asiaa väärin.)

Oppilas voi tehdä ajatuskartan oppikirjan tekstistä. Seuraava vaihe on opetella kertomaan aluksi tekstikirjan avulla keskeiset asiat ajatuskartasta. Harjoittelun myötä tekstikirja jää pois ja yhtenä tavoitteena voisikin olla, että oppilas kykenee kertomaan keskeiset asiat suullisesti opettajalle. Työtapa erityttää hyvin ja se tukee kielen suullista osaamista sekä sen harjoittelun tärkeyttä.

Yksi oppilaitteni suosima kotitehtävä on ollut tehdä sanakoe omalle parille tai opiskeluryhmälle kotona. Saamani palautteen mukaan sanat ovat jääneet jopa paremmin tällä tavalla mieleen, koska kokeen laatinut oppilas on myös korjannut tekemänsä sanakokeen. Mielestäni oppilaat ovat osanneet valita hyvin kysyttävät sanat ja kokeen lopuksi olemme katsoneet, miltä opettajan laatima sanakoe olisi näyttänyt. Suuria eroja emme ole huomanneet.

Olen jättänyt kotiin ns luovan työn kuten esimerkkilauseiden teon kielioppiasiasta, pienen  kirjoitelman teon, sanaston laajentamisen tai aiheeseen liittyvien linkkien haun kohdemaasta. Nämä ovat olleet usein mieluisia tehtäviä niiden konkreettisuuden vuoksi.

Summa summarum

Kuntien talousahdinko heijastuu väistämättä koulumaailmaan ja toimintaan annettaviin resursseihin. Moni rehtori kamppailee parhaillaan, miten entisillä  resursseilla kyetään tarjoamaan oppimateriaali uuden OPSin myötä. Yläkoulun portaittainen siirtyminen uuteen OPSiin helpottaa hieman ahdinkoa, mutta vain vähän. Miten jakaa niukat resurssit mahdollisimman tasaisesti siten, että kaikki kokevat tulleensa tasapuolisesti kohdelluiksi?

Olisiko kaikissa aineryhmissä syytä palata perusasioiden pariin? Mitä oppitunneilla tehdään ja miten oppilas oppii? Pedagogeina olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että monipuolinen toiminta oppitunneilla on kaiken a ja o. Se on suullista ja kirjallista toimintaa ja se on toimintaa yksin, pareittain sekä ryhmissä. Se on keskustelua, väittelyä, kuvaamista, äänittämistä, katsomista, yhdessä pohtimista sekä toinen toistemme kuuntelua.

Oppiminen on siirtymistä omalta mukavuusalueelta pois. Epätietoisuuden tunne on epämiellyttävä, mutta siitä(kin) suomalainen hyvin koulutettu opetuksen ammattilainen selviää takuuvarmasti. Voisitko sinä ammattilaisena vähentää koulun rehtorin ahdinkoa? Voisitko sinä osaltasi antaa taitoaineiden opettajille paremmat mahdollisuudet hankkia työaineita sekä -tarvikkeita? Pienillä joustoilla sekä yhteistyöllä kaikki voittavat, ajan mittaan.

Advertisement

Rohkeasti Abittia kokeilemaan!

Digabi-kouluttajien tapaamisen 8.4. myötä ajattelin rohkaista kokeilemaan Abitti-kurssikoejärjestelmää. Henkilökohtaisesti olen sitä vielä vältellyt, sillä olen odotellut mahdollisuutta tehdä monivalintatehtäviä. Tämä on ollut turhaa, koska kyllähän tekstivastaus taipuu yllättävän moneen tehtävämalliin kokeessa. Niinpä asiaa tarpeeksi pohdittuani aion toteuttaa osan seuraavasta V jakson kurssikokeesta Abitissa. Miten?

Kieltenopettajalla on mahdollisuus käyttää Otavan tämän hetkisiä koepaketteja sähköisissä oppimisalustoissa, kunhan lukio / opettaja hankkii siihen etukäteen kirjallisen luvan. Tämä hoituu vaivattomasti laittamalla sähköpostia Selja Saarialholle osoitteeseen selja.saarialho@otava.fi . Muista kustantajista minulla ei tällä hetkellä ole varmaa tietoa. Alalla monta vuotta olleena tehtäviä on onneksi melko helppo tehdä itsekin. 🙂

Tein kaksi luetun ymmärtämisen tehtävää. Ensimmäiseen laadin avoimet kysymykset perinteiseen tapaan ja toiseen laitoin alleviivauksia, joita tulee tulkita luontevalle suomen kielelle. Tämä onnistui helposti. Aion myös kokeilla koeaineen kirjoittamista Abitissa. Lisäsin tehtäväeditorin avulla (kuvaus alla) kuvan ja sen alle tehtävänannon. Oli muuten helppoa, kuten alla olevasta ohjeesta huomaat.

Abitti-järjestelmässä olevia kokeita voi helposti rikastaa Opetus.tv:n editorilla. Tein itse käytännössä siten, että muotoilin jokaisen tehtävän tekstiosuudet ensin word-tiedostossa. Laitoin tähän versioon myös alleviivaukset. Kopioin tämän version leikepöydälle ja siirryin tehtäväeditoriin. Valitsin siellä tehtäväpalkista (ylin rivi, 5. vasemmalla) painikkeen Liitä Word-dokumentista ja liitin esiin tulevaan laatikkoon leikepöydälle kopioimani tekstin. Tämä toiminto on tärkeä, koska monesti word-dokumenteista suoraan kopioimalla mukaan tulee paljon ”roskaa”, jota ei tarvita. Sen vuoksi pieni siistiminen on aina paikallaan, jotta vältetään mahdolliset toimimattomuus ongelmat ja lopputulos on vaivan väärti. Moodlea ahkerasti käyttäville tämä on tuttu juttu. 🙂 Nyt odottelen innolla, että pääsen kokeilemaan korjaustyökalua, jonka on luvattu ilmestyvän nyt keväällä.

Painamalla Ok sain tekstin näkymään editorin ruudussa. Myös tätä tekstiä on vielä mahdollisuus muokata editorin muokkaustyökaluilla. Tämän jälkeen kopioin editorissa olevan tekstin editorin vasemmassa reunassa olevan vihreän painikkeen avulla, jolloin ruudulle aukeni ikkuna Tehtävän vienti Abitti-järjestelmään. Kopioin sinisellä pohjalla olevan tekstin ohjeiden mukaan jälleen kerran työpöydälle ja siirryin Abittiin.

Liitin haluamani tekstin toiminnolla Lisää kysymys. Tarkistin ulkonäön toiminnolla Esikatsele koetta. Tämä löytyy koesivun ylhäältä oikealta. Ensimmäiseen luetun ymmärtämisen tekstiin minulla tuli valtavan suuret välit, joita poistin kylmästi ottamalla ylimääräisiä rivinvaihtoja pois. Tässä vaiheessa kannattaa myös kysyä html-kieltä osaavalta henkilöltä apua, jos haluat enemmänkin tiivistää tekstiä. Itse tein siten, että otin kaikki turhat koodit rivien vaihdoista pois ja tiivistin tekstiä siten että html-kielen nuolimerkinnät olivat aina samalla rivillä. Väljyyttä jäi edelleen, muttei niin häiritsevästi, kuin aiemmin.

Kuvan lisääminen editoriin oli helppoa ohjeiden avulla. Valitsin kuvan koneeltani, ja liitin sen editoriin. Tässä vaiheessa kannattaa hienosäätää kuvaa pienemmäksi, koska se onnistuu helposti kuvaa klikkaamalla. Lisäsin tekstin ja käytin editorin vihreää Kopioi tehtävä leikepöydälle-painiketta. Ruudulle tuli jälleen sininen ruutu täynnä tekstiä. Kopion sen, siirryin Abittiin ja liitin kopioidun ”tekstin” uuteen tehtävään. HUOM! Tässä vaiheessa tehtäväruudussa näkyi minulle vain koodia. Tästä ei kannata huolestua, vaan jälleen kerran kannattaa käydä sivun yläreunassa esikatselemassa koetta.

Youtube-videon liittäminen Abittiin ei onnistu, jolloin teetän koekuuntelut erikseen Pedanetissa. Toiveissa silti on, että voisimme tilata lukioille pari Nettiniiloa, jolloin useammassa luokassa voisi pitää kurssikokeita samanaikaisesti. Nettiniilo mahdollistaisi näin myös oppilaiden vierailut ennalta määrittelemilläni sivuilla, muttei muualla. Koekuuntelun voisi myös kollega lukea ja nauhoittaa, jolloin nauhoituksen voisi helposti liittää tehtäväeditorin avulla Abittiin.

Summa summarum
Abitti sekä Opetus.tv:n tehtäväeditori ovat hyvin käyttäjäystävällisiä, joita todellakin uskaltaa lähteä kokeilemaan. Jokaisen opettajan on tärkeää saada mahdollisuus kokeilla Abittia siten, että käyttöön muodostuu rutiini. Haluan myös rohkaista jokaista lukio-opettajaa kokeilemaan pieniä koealueita Abitissa. Kenenkään ei tarvitse lähteä laatimaan suurta kurssikoetta vaan liikkeelle kannattaa lähteä pienin askelin. Vain lähtemällä mukaan kokeilemaan meille jokaiselle karttuu kokemusta toimivista käytänteistä. Samalla tavalla olemme kartuttaneet omaa ammattitaitoamme.

Apua löytyy varmasti, kun sitä vain kysyy. Oman tukiverkoston lisäksu myös YTL:stä löytyy abittituki osoitteessa abitti@ylioppilastutkinto.fi tai puhelinnumerosta +358 295 338 280. Väen tavattuani voin todeta, ettei heitä todellakaan kannata pelätä vaan he vastaavat kärsivällisesti myös perushumanistin ”tyhmiinkin” kysymyksiin. Olen testannut ja aina olen saanut hyvän opastuksen. Kaunis kiitos siis heille kärsivällisyydestä. 🙂

Terveisiä Mikkelistä Itä-Suomen kieltenopettajien koulutuspäiviltä

Tänään sain ilokseni olla kouluttamassa Mikkelissä Itä-Suomen kieltenopettajien koulutuspäivässä. Oli hienoa saada osallistua hyvin järjestettyyn tapahtumaan, jossa oli paljon positiivisia sekä innostuneita ammattilaisia.

Omassa työpajassani käsittelimme sähköisiä oppimisalustoja, kokeita sekä sähköistä ylioppilaskoetta. Esitykseni löytyy täältä. Aika hurahti valtavan nopeasti. Katsoimme vielä lopuksi yliajalla Flubaroon periaatteita innokkaimpien kanssa. 🙂

GAFE – kyllä kannatti kokeilla

Olen pitänyt sähköisiä kokeita, pieniä että suurempia, Moodlessa ja Pedanetissa useamman vuoden ajan. Koska kaupungissamme otettiin GAFE käyttöön viime keväänä, halusin kokeilla GAFEa yhdistettynä Pedanetiin. Onneksi löysin loistavan Matleena Laakson tekemän koonnin aiheesta ja rohkaistuin kokeilemaan Matleenan koonnin ansiosta.

Laadin RUB1 kurssikokeen luetun- ja kuullunymmärtämiset sekä sanasto- ja rakenneosiot GAFEn sheets-toiminnolla, jossa valittavia tehtävätyyppejä oli mukavan paljon käytettäväksi kielten kokeeseen. Upotin sheetsit Pedanetin tekstimoduliin toiminnolla upota koodi. Oppilaat pääsivät näkemään Pedanetiin upotetut tehtävät, kun heillä oli toisella sivulla auki koulun GAFE. Varsinainen koeaine kirjoitettiin tavallisesti GAFEn dokumenttina, jonka jaoin oppilaille Pedanetissa olevan linkin avulla. Oppilaat loivat oman kopionsa alkuperäisestä koetehtävästä ja antoivat opettajalle muokkausoikeudet. Koeaineiden korjaaminen sujuikin näppärästi kommentoi-työkalulla.

Sheets-lomakkeet korjasi Google Educationin ilmainen Flubaroo-lisäosa, jota suosittelen lämpöisesti! Vastasin itse ensin valmiiseen lomakkeeseen antaen samalla oikeat vastaukset. Kun oppilaat olivat vastanneet kyselyihin, Flubaroo hoiti arvioinnin puolestani antamieni ohjeiden mukaan. Synonymejä Flubaroo ei hyväksy, joten ne on hienosäädettävä käsin.

Oppilaat istuivat luokassa kasvot vastakkain. Sovimme yhteisesti ennen koetta, että kokeen teko avoimessa verkossa perustuu luottamukseen, jolloin surffailu muilla sivuilla ei tässä kokeessa ollut luvallista. Kiertelin luokassa koko ajan kokeen aikana neuvoen oppilaita, mikä varmasti lisäsi oppilaiden luottamusta sähköisen kokeen sujuvuuteen. Samalla toki valvoin, että sivuja oli auki vain ne kaksi luvallista. Palaute kokeen tekemisestä sähköisesti olikin positiivista. Yksi oppilas teki kokeen tabletilla ohjeitteni vastaisesti. Tarkistin, ettei hänellä ole näppäimistö asetettuna ruotsin kielelle. Kokeen jälkeen oppilas totesi, että seuraavan kokeen hän kyllä tekee koneella, koska kirjoittaminen on silloin helpompaa. 🙂

Summa Summarum: tämä ei totisesti jäänyt viimeiseksi kerraksi laatia toimivia sähköisiä kokeita. Flubaroo mahdollisti nopean mekaanisen korjauksen sekä sen, että sain tietoa tehtävien pisteiden keskiarvoista sekä vaikeista kysymyksistä. Nämä kohdat on helppo käydä kokeen palautuksessa läpi. Flubaroon avulla voin myös postittaa oppilaille henkilökohtaisesti eri osioiden pisteet. Kun palautan vielä koeaineen korjattuna, oppilaalle jää hyvä pohja kerrata kurssin keskeiset asiat ennen mahdollisia ylioppilaskirjoituksia.

Kieltenopen Pedanet

Edellisen bloggauksen palautteen ansiosta kokoan alle Pedanetin käteviä toimintoja kieltenopettajan työssä. Olen käyttänyt Pedanetia nyt aktiivisesti vuoden verran. Kaipaan Moodlea muutaman toiminnon vuoksi (kuten monivalinnan vaihtoehtojen sekoitus tai tentin ajastaminen), mutta muutoin pidän Pedanetia oivana työkaluna, jota sekä opettajan että oppilaan on helppoa käyttää.

Jokaisella kirjautuneella on oma tila, jota voi käyttää henkilökohtaisena varastona. Lisään itse omaan tilaani sivuja, jonne kerään esimerkiksi linkkejä myöhemmin työstettäväksi. Oppilaat voivat samalla tavalla luoda oppiaineille omat sivut, jotka toimivat samalla sähköisinä vihkoina. Nämä vihot ovat mukana aina, kännykässäkin.

Julkisuusasetuksia muuttamalla jokainen meistä voi määritellä, kuka näkee mitäkin Pedanetissa. Oppilaan tulee antaa ylläpitäjän oikeudet sähköiseen vihkoon, jotta opettaja näkee, mitä oppilas on sinne lisännyt. Opettaja voi salasanojen avulla piilottaa kokeita tai antaa oikeus tehdä koe. Itse laitan salasanan taakse aina materiaalin, jota en halua julkaistavaksi koko maailmalle.

Sitten komentoihin:

Luo uusi teksti
* helpoin tapa lisätä tekstiä Pedanetiin. Muista kirjoittaa teksti otsikkoon, minkä jälkeen voit lisätä tekstiä sisältöosioon. Tänne on helppoa tuoda kuvia tai upottaa videoita komennolla upota koodi. Käytännössä merkitsen tällä tavalla kotiläksyt, annan tarkat ohjeet kuten pakolliset tehtävät tai lisään linkkejä Pedanetin ulkopuolelle.
* tänne on helppoa lisätä taulukko, jota voi muokata. Näppärä esim. sanastoja tai kurssin aikatauluja tehdessä.
* sisältö osion jälkeen löytyy toiminto Lisää liite esim. teksti- tai muille tiedostoille.

Luo uusi linkkilista
* toiminto korjaa aiemman luo uusi linkki-toiminnon
* nettilinkkejä voi käytännössä lisätä vain kolme. Tämän jälkeen tulee luoda uusi linkkilista. Jos haluat alekkain useamman linkin, kannattaa lisätä linkit teksti-moduliin (kuvattu yllä).
* huomaa, että ensiksi lisätty linkki siirtyy järjestyksessä viimeiseksi, toinen toiseksi ja viimeinen ensimmäiseksi. Toivottavasti tämä toiminto korjataan pikaisesti siten, että linkkien järjestystä voi vaihtaa oman halunsa mukaan.

Luo uusi lomake
* paikka, jonne tehdään tehtävät / kokeet modulin eri toiminnoilla
* jos haluat tehdä moniosaisen kurssikokeen, kannattaa luoda lomakesarja, jonne lisäät tarvittavan määrän lomakkeita. Esim. Kurssikoe tarkoittaa lomakesarjaa, jolloin sanasto, kielioppi, kuuntelu, luettu sekä kirjoitelma ovat jokainen erikseen omia lomakkeitaan

Kalenteri
* hyvä paikka merkitä pistarit, kokeet, palautusten aikataulut jne.
* jos annat kalenterin olla sivun keskellä, se näyttää näkymän koko kuukaudelle
* jos siirrät kalenterin sivun oikeaan laitaan, näet vain päiväkohtaisen näkymän
* lisää tapahtuma-toiminolla voit muokata kalenterin tapahtumia

Luo uusi kuvagalleria
* hyvä paikka kerätä useampi kuva
* voit määritellä, näytetäänkö kerralla vain yksi kuva vai näytetäänkö kerralla kuvagallerian kaikki kuvat

Luo uusi palautuskansio / ryhmäpalautuskansio
* palautuskansio soveltuu yksittäisen oppilaan palautuksille
* ryhmäpalautuskansion avulla voidaan palauttaa ryhmätöitä
* voit määritellä palautuspäivämäärän
* oppilas voi palauttaa kuvan tai tekstinkäsittelyllä tehdyn tiedoston
* luo merkintä avaa oppilaalle kentän, jonne hän voi kirjoittaa suoraan vastauksensa. Hän voi myös lisätä liitteen palautettavaksi.
* luo uusi linkki-toiminto mahdollistaa sellaisten töiden palautukset, jotka on tehty verkossa ja joilla on oma verkko-osoite (esim. Prezi tai miellekartta, kuten Mindmup)

Luo uusi sivu
* teen jokaiselle kappaleen tekstille oman sivun, jonne kokoan kappaleeseen liittyvää materiaalia
* luon oman sivun kurssin kieliopille, kokeille, kuville jne.

Jos linkität Pedanetin sivujen välillä, kannattaa etsiä ns pysyvä linkki. Mene osioon, jonka haluat kopioida. Etsi oikeasta yläreunasta oranssi painike jaa ja paina sitä. Sinulle avautuu uusi sivu, josta kopioit sinisellä olevan osoitteen otsikon Pysyvä osoite alta. Käytä siis aina pysyvää osoitetta, kun haluat tehdä linkkejä Pedanetin eri sivujen välilä. Jos käytät selainrivillä olevaa osoitetta, se muuttuu helposti, jolloin tekemäsi linkki ei enää toimi tulevaisuudessa.

Rohkeasti vain käyttämään ja kokeilemaan eri toimintoja. Oppilaat kommentoivat mielellään ja se kannattaa ottaa positiivisena innostumisena. Mielestäni on hyvä, että oppilaat huomaavat, miten opettajakin voi tehdä virheitä ja hän oppii niitä tekemällä käyttämään paremmin Pedanetia. Tällöin kieltenopiskelijakin uskaltaa tehdä virheitä, koska niistähän oppii, vai mitä? 😉

Kirja vs oppimisalusta

Pidin vuosi sitten syksyllä lukion ruotsin ensimmäisen kurssin täysin sähköisessä ympäristössä. Ryhmässä oli yli 30 opiskelijaa. Kokonaisuutena kurssi sujui yllättävän hyvin, koska pystyin seuraamaan tarkasti jokaisen opiskelijan edistymistä ja tarvittaessa kykenin nopeasti reagoimaan ja auttamaan vaikeissa asioissa.

Eräs kurssin tavoitteista oli rohkaista opiskelijoita käyttämään kieltä sekä aktivoida heidän kielitaitoaan. Kurssin arvosana määräytyi paljolti oppilaiden oman aktiivisuuden perusteella, koska näyttöä osallistumisesta oli helppoa kerätä. Tapa osoittautui toimivaksi tavaksi sekä lukiolaisten että ammattilukiolaisten keskuudessa. Epäilin kurssin arvosanan muodostuvan liian hyväksi suhteessa muihin kursseihin, mutta näin kävi ainoastaan parilla opiskelijalla, jotka suorittivat jatkokurssin eri arvosteluperustein.

Vaihdoin oppimisalustaa viime keväänä, jolloin aiemmin käytössä alusta ei enää toiminut kurssin pohjana. Laadukkaan kokonaisen lukiokurssin tekeminen muun päivätyön ohella on haastavaa, joten otin käyttööni perinteisen kirjan uuden sähköisen alustan lisäksi. Siitä ne haasteet sitten alkoivatkin:
* monella oppilaalla oli käytössä vanha kirja, johon oli tehty valmiiksi tärkeimmät tehtävät. RATKAISU: tein Pedanetiin ns perustehtävät, jotka jokaisen pitää tehdä kirjan avulla
* oppilaat tilasivat kielioppikirjan vasta kurssin alussa vaikka olin jo edellisellä viikolla laittanut viestin wilman kautta kurssin kirjoista. Kielioppikirja tuli kaikille käyttöön juuri ennen joululomaa eli käytännössä kurssin puolivälissä. RATKAISU: Kävimme alussa enemmän tekstikirjaa läpi ja kertasimme kielioppia tekstikirjaa avulla. Tein kielioppikoonnit sekä tekstikirjaan perustuvat tehtävät Pedanetiin. Nämäkin tehtävät ovat osa kurssisuoritusta.

Miksi siis käyttää sähköistä oppimisalustaa kirjan tukena?

* kopioiden määrä on vähentynyt huomattavasti
* sähköisiksi tehtäviksi muokatut monisteet ovat sekä itselläni että opiskelijoilla aina tallessa. Niitä on myös helppoa muokata opiskelijan / ryhmän tarpeiden mukaan
* sähköiset tehtävä eivät ”kulu” käytössä vaan niitä voi tehdä tarvittaessa useamman kerran. Opettaja voi määritellä minimitason, jolle jokaisen tulee yltää tehtäviä tehdessä. Osan tehtävistä voi tehdä ilman apuvälineitä, osan apuvälineiden avulla aina tilanteen mukaan.
* oppimisalusta tarjoaa hyvän tallennuspaikan löytämilleni linkeille sekä videoille. Voin lisätä linkkejä alustalle muistiin sitä mukaan kun löydän niitä verkosta sen sijaan että tallentaisin niitä Diigoon tai omiin kirjanmerkkeihin työläppärille tai iPadille.
* oppimisalusta on verraton keino eriyttää opiskelijoita. Perus ”rautalankaharjoiksia” on helppo ja nopea tehdä ja yhtä lailla alustalle on helppoa upottaa videoita tai muuta aiheeseen liittyvää materiaalia. Oppilaiden ymmärtäminen on helppoa tarkistaa esim. muutamalla kysymyksellä.
* sana- ja verbikokeiden teko sähköisesti verkossa lisää aktiivista kielenkäyttöä oppitunnilla
* oppilaiden palauttamat työt ovat aina tallessa, sekä opettajalla että oppilaalla
* oppilaan oma oppimisprosessi tulee kirjaa paremmin opettajan näkyville, jolloin mahdollisiin vaikeuksiin on helppoa puuttua nopeasti
* oppilaan on helppoa lisätä töihinsä omia kuvia tai videoita.
* alusta mahdollistaa joustavan portfoliotyöskentelyn

Otin opiskelijoilta kurssin välipalautteen ennen joululomaa. Palaute oli rohkaisevaa, joten jatkamme samalla tavalla kurssin loppuun saakka. Ajattelin hyödyntää kurssin aikana tehtyjä sähköisiä tehtäviä myös varsinaisessa kurssikokeessa, jolloin ikäänkuin varmistan, että jokainen pääsee kurssista läpi, jos hän on tehnyt vaadittavat tehtävät. Jo aiemmin tehdyt tehtävät toimivat siis perustana vielä kertaamiselle ennen kurssikoetta, jolloin toisto kertaamisen ohella vahvistavat keskeisten asioiden muistamista. Blogiaan tuloksista arvioituani kurssin.

Yhdistämällä kirjan ja oppimisalustan olen kyennyt poimimaan kummankin menetelmän, perinteisen sekä sähköisen, parhaat puolet. Mielestäni on makuasia, onko käytettävä kirja perinteinen vai sähköinen. Tärkeintä on, että sen avulla opettaja kykenee helposti muokkaamaan opetustaan omalle opetustavalleen sekä eri ryhmille parhaiten sopivaksi.

Sanakokeet oppimisen tukena

Kasvavat sana- ja verbikoepinkat jne. kutsuvat jälleen kesälomalta palaavaa kieltenopettajaa. Tuskastuin jo kauan sitten pieniin kokeisiin, sillä niiden pitäminen ei tuntunut tehostavan ko. asian oppimista. Vaikka ilmoitin pienistä kokeista ajoissa ja testattava alue oli kohtuullinen, huomasin, että ainoastaan motivoituneet oppilaat lukivat ja pärjäsivät mukavasti. Kokeiden palautus huonoine arvosanoineen eivät edistäneet oppilaan positiivista kieliminää.

Aloin pohtia pienten kokeiden merkitystä oppimisen kannalta. Kokeiluni tämän suhteen ovat vielä kesken, mutta jotain pysyvää ja toimivaa olen oppinut oppilailtani. Sana- ja verbikokeissa olen soveltanut mm. seuraavia menetelmiä:

• sanakokeen korjaa kaveri, joka merkitsee vastaajalle mieluisalla värillä korjattavat, eli paremmin opeteltavat asiat. Oppilas voi tehdä sanakokeen uudelleen, jolloin opettaja korjaa tämän sanakokeen. Laiska opettaja säästää siis itseään. 😉
• olen vienyt pienet kokeet Moodleen. Verbikokeissa olen aluksi käyttänyt 5 min aikarajaa kunnes moni oppilas sanoi vähenevän ajan ahdistavan koetta tehdessä. Jätin ajan pois ja huomasin selkeästi, että vastausajan pidetessä oppilas oli käyttänyt apukeinoja koetta tehdessä. Päätin, että tämäkin on parempi kuin se, ettei hän olisi koskenut apuvälineisiin lainkaan. Vastausajoista näki selkeästi kuka oli lukenut kokeeseen ja tehnyt sen ilman apuja.
• Työnantajani ottaessa Pedanetin käyttöön olen alkanut siirtää pieniä kokeita sinne. Pedanetissa ei vielä ole mahdollisuutta ajastaa kokeita, mutta käsittääkseni ko. ominaisuus on sinne tulossa. Pedanetissa ei voi vielä ajastaa koetta tietylle aikavälille, jolloin olen suhtautunut puutteeseen siten, että oppilailla on mahdollisuus tehdä koetta niin monta kertaa kuin he parhaaksi näkevät. Lopputulos eli oppiminen on tärkeintä ja viime kädessä osaaminen mitataan kirjoitelmissa sekä kokeissa.

Siirtämällä pienet kokeet kotona tehtäviksi minulla on jäänyt tunneilla enemmän aikaa keskusteluihin, kuunteluihin sekä yleensä kielen kanssa toimiseen. Moni oppilas on kokenut hyväksi sen, että ennen koetta keskeiset asiat voi vielä käydä kertaamassa sanakokeiden avulla. Heikommat oppilaat ovat kyenneet näyttämään aktiivisuutensa tekemällä pieniä kokeita, jolloin olen ilomielin kyennyt antamaan heille rohkaisevaa palautetta. Kokeiden osuus arvioinnista ei ole ollut niin massiivinen kuin aiemmin, mikä on kannustanut oppilaita yrittämään parhaansa. En voi kuin nostaa hattua oppilaalle, joka tekee samaa sanakoetta 10 kertaa yrittäen saada maksimipistemäärät siinä onnistumatta, koska onneton ope on tehnyt kirjoitusvirheen! Kieltämättä kyllä olin nolo kun pyysin anteeksi virhettäni. Toisaalta, tämäkin oli hyvä osoitus siitä, että myös opettaja tekee virheitä, joita onneksi voi korjata. 😉

Voiko portfolio korvata lukion kurssikokeen?

Lähtötilanne:

Kurssi RUB2 eli Arkielämää Pohjoismaissa
oppitunteja 15*75 minuuttia + valmisteleva + koe
ryhmä 33 opiskelijaa, joista kaksi keskeytti

Portfolio:
valitse 4 kappaletta + tee 2 sanakoetta Moodleen
työstä 4 teemasanastoa ohjeiden mukaan
palauta 3 kielioppitenttiä Moodleen (määräysmuodot, sivulauseen sanajärjestys sekä adjektiivien vertailu)
palauta 2 luetun ymmärtämistä
palauta 2 ainetta korjattuina
palauta 2 kulttuuriin liittyvää tehtävää (toinen kirjasta, toisessa piti vierailla kirjastossa paikallisen Pohjola-Norden järjestön järjestämässä valokuvanäyttelyssä Sweden panorama)

Olen pitänyt kurssin monta kertaa ja nyt halusin kokeilla jotain muuta. Pia Ahlberg esitteli Facebookin ryhmässä TVT kieltenoopetuksessa toimivalta vaikuttavan mallin portfoliotyöskentelylle ja hänen positiivisten kokemusten ansiosta uskaltauduin kokeiluun, vaikka aluksi kauhistutti. Toin tämän avoimesti ilmi kurssin alussa ja pyysin ymmärrystä oppilailta. Osalta sitä kurssipalautteissa sai, osalta ei. ”Kokeiluja tulee ja kokeiluja menee… samaan pyrittiin myös matematiikan kurssilla. Ideana hyvä, mutta on vaikeaa päättää, mitä tekee ja milloin…”

Sovimme ryhmän kanssa, että kerran viikossa on kielioppitunti, jolloin keskitytään pääasiallisesti vain siihen. Kurssin loppupäässä oli pakko ottaa kaksi lisätuntia kielioppiin, mutta muuten tämä toimi oikein hyvin. Keskeisimmät kielioppiasiat testasin Moodlessa kotitenttien avulla, joissa sai hyödyntää kielioppia. Siitä huolimatta harva sai täysiä pisteitä, vaan pikemminkin adjektiivien vertailusta sekä sivulauseen sanajärjestyksen tenteistä oli monella haastavaa saada 70% oikein. Siitäkin huolimatta, että lisäsin yrityskertoja kolmesta rajattomaan ja annoin  henkilökohtaista palautetta aina tarvittaessa.

Kaksi perjantai-iltapäivää olin koulutuksissa, mikä on erittäin harvinaista herkkua tänä päivänä. Tällöin ryhmä työsti teemasanoja (vaatteet sekä ihmiskeho) yhdessä kuvaamataidon opettajan kanssa. Luokan takaseinälle ilmestyikin hienoja ja värikkäitä miellekarttoja. Muut kaksi perjantai-iltapäivän tuntia sekä osan kokeen aikaisesta tunnista käytimmekin kuuntelujen tekemiseen kielistudiossa omassa tahdissa.

Ahlbergin kokemuksia mukaillen ryhmä työsti 4 teemasanastoa (perhe, ihmiskeho, vaatteet ja asuminen) laatien ensin omat sanalistat tärkeimmistä sanoista taivutuksineen. Opiskelijat laativat näistä miellekartat tai vapaamuotoiset esitykset oman mielenkiintonsa mukaan. Tämän lisäksi heidän tuli kirjoittaa jokaisesta teemasta vähintään 10 lausetta, joissa teemasanastoa tuli hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti. Taso vaihteli: ”Min farmor är 60 år gammal… Min syster är 15 år gammal… Min lillasyster är glad, lat, pratsam och mörkhårig.”

Teemasanojen lisäksi opiskelijat saivat valita oman mielenkiintonsa mukaan 4 kappaletekstiä. Näistä viimeinen tehtiin loppuun ns koetunnilla, jolloin otin vastaan portfolioita samalla kun oppilaat työstivät viimeistä kappaletta sekä teemaa kuunteluineen. Opiskelija täytti viimeisellä tunnilla myös oppimispäiväkirjan, jossa hän arvioi työskentelyään.

Oppilaiden palautteita:
–
”En tykännyt. Tekemistä oli liikaa ja aluksi homma oli epäselvä. Tämä kyllä selkiintyi myöhemmin. Olisi hyvä olla lista paperilla, mitä tulee tehdä ja missä aikataulussa.” (opettaja pyrkii paperittomuuteen Moodlen käytön myötä 😉 )

”portfoliolla ei pysty kunnolla arvioimaan osaamista”
(eri mieltä. Osaaminen ilmenee selkeästi siinä, miten tehtäviä tehdään.)

” parantamisen varaa olisi, että tekisi tehtävät heti eikä viime tingassa”

” en voi suositella, koska on raskasta”
(moni opiskelija jätti tekemisen viime tinkaan, vaikka työskentelyä pyrittiin rytmittämään Moodlen avulla)

” en ymmärrä, miksi näitä vaihtoehtoisia opiskelutapoja tuputetaan, kun Suomessa muutenkin on hyvä oppimistaso… mutta oli kyllä ihan kivaa vaihtelua, tosin toivon, että seuraavat kurssit taas jatkuisivat sillä samalla vanhalla tyylillä, se on minusta oikein hyvä… teemasanasatojen opiskelu oli ihan mukavaa”

+
”huomasin sanojen ja lauseiden jäävän mieleen. Myös taivutusluokat jäivät hyvin mieleen mindmappeja ja taivutuksia tehdessä. Opiskelumenetelmä oli parempi ja virkistävämpi kuin ensimmäisellä kurssilla.”

”tavallaan tämä oli hyvä idea, koska tämä oli vapaampaa. Paljon paritöitä ja kaiken tekemiseen annettiin tarkat ohjeet, mutta toisaalta portfoliossa oli hirveästi tehtävää ja yht’äkkiä ne kaikki kasaantui. Hyvin tästä selvisi. Oli kiva kun ei ollut koetta, mutta kuitenkin koko ajan tuli vähän väkisinkin luettua.”

” Ajatus oli outo, mutta kun portfoliota alkoi tehdä, paljastui, ettei se nyt niin hankala ole tehdä. Suurin muutos työskentelytavoissani tapahtui teemasanojen kohdalla. En aio enää opetella niitä tylsästi toinen puoli peitettynä, vaan työstän niitä jotenkin mielenkiintoisemmin ja luovemmin.”

” Olen oppinut kantamaan vastuuta omasta opiskelustani.”

”Kaiken kaikkiaan kurssi oli todella opettavainen, vaikkei koetta ole. Portfoliota tehdessä joutuu työstämään tehtäviä, sanastoa ja kielioppia paljon ja asiat palautuvat huomaamatta mieleen. Voisin suorittaa toisenkin kurssin näin.”

”Piti todellakin tehdä töitä, että pääsee kurssita läpi eikä vaan päästä läpi koetta ja käydä istumassa tunneilla.”

” Voin suositella. Se on aikaa vievää, mutta palkitsevaa.”

”On hyvä, ettei kurssia pääse läpi vain käymällä tunneilla ja pääsemällä läpi kokeesta, tekemättä muuten mitään. Tällä kurssilla piti tehdä kunnolla töitä, että pääsee läpi. Ja se oli hyvä oppimisen kannalta sillä kyllä uskon, että tällä kurssilla kaikki ovat oppineet ainakin jotain, koska tehtäviä on pitänyt tehdä monipuolisesti.”

Opettajan ajatuksia:

Monella opiskelijalla oli käytössään vanha kirja. Nyt se tuli hyötykäyttöön, koska jokaisen tuli työstää teemasanoista oma käsitekartta, sanalistat taivutuksineen sekä vielä erikseen omat lauseet. Tämän lisäksi merkitsin itselleni muistiin ko. oppilaat, jolloin vaadin, että tehtävät tehdään erilliselle paperille tai vihkoon. Kieltä oppii vain tekemällä ja yrittämällä.

Moodlen tms avulla työskentelyä on helppo rytmittää ja osan portfolioon kuuluvista töistä voi helposti palauttaa sinne. Palautusten ulkoasu vaihteli suuresti hienoista koonneista värikkäine kansikuvineen vihosta revittyihin papereihin. Osa portfolioista oli tehty vihkoihin, mikä toimi hyvin kunhan opiskelija oli selkeästi merkinnyt, mitä mistäkin löytyy. Teemasanojen työstössä oli hyödynnetty myös esitysohjelmia, joiden valokuvat oli kuvattu paikallisissa liikkeissä. Tämä oli hyvä osoitus siitä, miten opiskelijoilta löytyy luovuutta kun heitä siihen rohkaisee!

Kurssin 18 tuntia tulivat tehokkaasti käyttöön, koska ns koetunnitkin sisälsivät työskentelyä. Kammoksuin turhaan etukäteen portfolioiden tarkastamista. Jokaiseen työhön oli mielenkiintoista tutustua ja samalla sain arvokasta tietoa opiskelijasta taustoineen sekä hänen omine ajatuksineen. Suuren ryhmän opiskelijat tulivat tutuiksi, mikä helpottaa yhteistä työskentelyä tulevilla kursseilla. Tämän kokemuksen jälkeen olen jälleen hieman viisaampi, ainakin seuraavalla kerralla kun aloitamme kurssin suorittamista portfolioilla.

Kahoot!

Opettajalla on kaksi tapaa aloittaa kahootin käyttö. Kirjautumalla ympäristöön https://getkahoot.com hän luo ensin tunnukset ja pääsee sitten käyttämään ympäristöä. Itselläni on eniten käytössä quiz, koska toiminnoilla voi luoda nopeasti uusia kyselyjä. Lähitulevaisuudessa aion kokeilla discussion-osaa puhumisen innoittajana ja pitäähän sitä vielä survey-osaankin vielä tutustua paremmin.

Jos opettaja on saanut suoraan linkin, sitä klikkaamalla pääsee suoraan pelin näyttöön. Klikkaa play, jolloin näet pelin tietoja pelin tekijästä. Klikkaa Start now-painiketta, jolloin saat pelille koodin ja pääset pelaamaan oppilaiden kanssa.

Varsinainen pelaaminen tapahtuu näin:

1. Pelin alkaessa sille määritellään oma koodi. Anna tämä koodi oppilaalle, jotta hän pääsee peliin mukaan.
2. Paina Start now-painiketta.
3. Oppilaat kirjautuvat peliin ja näet kaikki osallistujat näytössäsi. Oppilaat voivat käyttää oman nimen lisäksi lempinimeä tai nimen alkukirjaimia. Ryhmistä saa tällä tavalla hauskoja yhdistelmiä, jolloin mahdollinen naljailu on helppoa eliminoida.
4. Kun tarvittava määrä pelaajia on mukana, paina start now-painiketta.
5. Alussa näkyy kysymysten kokonaismäärä. Varsinainen kysymys näkyy vain opettajan näytössä.
6. Jokaisen kysymyksen jälkeen peli näyttää kaikkien vastausten lukumäärät sekä laskee automaattisesti pelaajien pistemäärät. Opettaja voi myös halutessaan perustella oikean vastauksen. Oppilaat näkevät oikean vastauksen opettajan näytöltä.
7. Peli jatkuu next-painikkeesta.
8. Jos kaikki pelaajat ovat vastanneet ennen kuin aika on päättynyt, kyseinen kierros päättyy vaikka aikaa olisi jäljellä. Jos vastausaika loppuu kesken, oikea vastaus tulee sekä opettajan että oppilaan näyttöön.
9. Peli julistaa automaattisesti voittajan sekä hänen pistemääränsä. Loppukoonnista näkyy myös oikein ja väärin vastattujen kysymysten lukumäärä.

Pelin lopussa oppilas pääsee antamaan palautetta. Pelin hauskuudesta voi antaa palautetta yhdestä viiteen tähtien avulla. Peukulla ylös tai alas hän voi kertoa, oppiko hän jotain tai voiko hän suositella peliä. Lopuksi hän voi myös kertoa tunnelmistaan sopivalla hymiöllä.
Opettaja voi ladata itselleen tulokset, jolloin peli voi toimia myös testinä.
Jos saman pelin pelaa uudelleen, peli ei muuta vastausten järjestystä. Pelin voi keskeyttää milloin vain end-painikkeesta.

Oppilas kirjautuu puhelimella, tabletilla tai tietokokeella osoitteeseen kahoot.it

1. Hän syöttää opettajan antaman koodin ja painaa enter.
2. Oppilas syöttää pelinimensä ja liittyy peliin painamalla join game-painiketta.
3. Oppilaan nimi näkyy näytöllä ennen pelin alkua.
4. Jos kysymysmuotona on monivalinta, oppilas valitsee oikean vastauksen JA siihen liittyvän symbolin (kolmio, neliö, ympyrä ja monikulmio)
5. Jos vastaus on oikein, ruutuun ilmestyy correct. Jos vastaus on väärin, oppilas saa tietää oikean vastauksen. Oppilas saa tietää myös sijoituksensa pelissä jokaisen kysymyksen jälkeen.
6. Pelin loputtua oppilas voi antaa palautetta pelistä tähtien, peukkujen sekä hymiöiden avulla.
7. Oppilas voi jakaa elin tuloksen Twitterissä tai Facebookissa. Hän voi myös perustaa oman tilin ja laatia omia pelejä.

Miten peliä voi sitten hyödyntää? Esim.

• mikä sana ei kuulu joukkoon
• täydennä lause oikealla sanalla
• lisää oikea prepositio
• lisäämällä kuvia voi myös kysyä niistä
• kuullun  / luetun ymmärtämisen / monivalintojen purkuun

Eli tapoja löytyy paljon näiden lisäksikin. Parasta mielestäni on pelin aikaansaama innostus luokassa sekä oppilaiden hymyilevät kasvot. Pelejä voi myös pelata pareittain, jolloin menestymisen paine ei toivottavasti kasva liian suureksi. Eikun rohkeasti kokeilemaan!

Uusi seurattava blogi

Blogi, josta löytyy selkeitä ohjeita sekä hyviä vinkkejä. Kiitos kuuluu siis blogille Krista kouluttaa!