Uusin badge

Uusin badgeni 🙂

Advertisement

Kieltenopen Pedanet

Edellisen bloggauksen palautteen ansiosta kokoan alle Pedanetin käteviä toimintoja kieltenopettajan työssä. Olen käyttänyt Pedanetia nyt aktiivisesti vuoden verran. Kaipaan Moodlea muutaman toiminnon vuoksi (kuten monivalinnan vaihtoehtojen sekoitus tai tentin ajastaminen), mutta muutoin pidän Pedanetia oivana työkaluna, jota sekä opettajan että oppilaan on helppoa käyttää.

Jokaisella kirjautuneella on oma tila, jota voi käyttää henkilökohtaisena varastona. Lisään itse omaan tilaani sivuja, jonne kerään esimerkiksi linkkejä myöhemmin työstettäväksi. Oppilaat voivat samalla tavalla luoda oppiaineille omat sivut, jotka toimivat samalla sähköisinä vihkoina. Nämä vihot ovat mukana aina, kännykässäkin.

Julkisuusasetuksia muuttamalla jokainen meistä voi määritellä, kuka näkee mitäkin Pedanetissa. Oppilaan tulee antaa ylläpitäjän oikeudet sähköiseen vihkoon, jotta opettaja näkee, mitä oppilas on sinne lisännyt. Opettaja voi salasanojen avulla piilottaa kokeita tai antaa oikeus tehdä koe. Itse laitan salasanan taakse aina materiaalin, jota en halua julkaistavaksi koko maailmalle.

Sitten komentoihin:

Luo uusi teksti
* helpoin tapa lisätä tekstiä Pedanetiin. Muista kirjoittaa teksti otsikkoon, minkä jälkeen voit lisätä tekstiä sisältöosioon. Tänne on helppoa tuoda kuvia tai upottaa videoita komennolla upota koodi. Käytännössä merkitsen tällä tavalla kotiläksyt, annan tarkat ohjeet kuten pakolliset tehtävät tai lisään linkkejä Pedanetin ulkopuolelle.
* tänne on helppoa lisätä taulukko, jota voi muokata. Näppärä esim. sanastoja tai kurssin aikatauluja tehdessä.
* sisältö osion jälkeen löytyy toiminto Lisää liite esim. teksti- tai muille tiedostoille.

Luo uusi linkkilista
* toiminto korjaa aiemman luo uusi linkki-toiminnon
* nettilinkkejä voi käytännössä lisätä vain kolme. Tämän jälkeen tulee luoda uusi linkkilista. Jos haluat alekkain useamman linkin, kannattaa lisätä linkit teksti-moduliin (kuvattu yllä).
* huomaa, että ensiksi lisätty linkki siirtyy järjestyksessä viimeiseksi, toinen toiseksi ja viimeinen ensimmäiseksi. Toivottavasti tämä toiminto korjataan pikaisesti siten, että linkkien järjestystä voi vaihtaa oman halunsa mukaan.

Luo uusi lomake
* paikka, jonne tehdään tehtävät / kokeet modulin eri toiminnoilla
* jos haluat tehdä moniosaisen kurssikokeen, kannattaa luoda lomakesarja, jonne lisäät tarvittavan määrän lomakkeita. Esim. Kurssikoe tarkoittaa lomakesarjaa, jolloin sanasto, kielioppi, kuuntelu, luettu sekä kirjoitelma ovat jokainen erikseen omia lomakkeitaan

Kalenteri
* hyvä paikka merkitä pistarit, kokeet, palautusten aikataulut jne.
* jos annat kalenterin olla sivun keskellä, se näyttää näkymän koko kuukaudelle
* jos siirrät kalenterin sivun oikeaan laitaan, näet vain päiväkohtaisen näkymän
* lisää tapahtuma-toiminolla voit muokata kalenterin tapahtumia

Luo uusi kuvagalleria
* hyvä paikka kerätä useampi kuva
* voit määritellä, näytetäänkö kerralla vain yksi kuva vai näytetäänkö kerralla kuvagallerian kaikki kuvat

Luo uusi palautuskansio / ryhmäpalautuskansio
* palautuskansio soveltuu yksittäisen oppilaan palautuksille
* ryhmäpalautuskansion avulla voidaan palauttaa ryhmätöitä
* voit määritellä palautuspäivämäärän
* oppilas voi palauttaa kuvan tai tekstinkäsittelyllä tehdyn tiedoston
* luo merkintä avaa oppilaalle kentän, jonne hän voi kirjoittaa suoraan vastauksensa. Hän voi myös lisätä liitteen palautettavaksi.
* luo uusi linkki-toiminto mahdollistaa sellaisten töiden palautukset, jotka on tehty verkossa ja joilla on oma verkko-osoite (esim. Prezi tai miellekartta, kuten Mindmup)

Luo uusi sivu
* teen jokaiselle kappaleen tekstille oman sivun, jonne kokoan kappaleeseen liittyvää materiaalia
* luon oman sivun kurssin kieliopille, kokeille, kuville jne.

Jos linkität Pedanetin sivujen välillä, kannattaa etsiä ns pysyvä linkki. Mene osioon, jonka haluat kopioida. Etsi oikeasta yläreunasta oranssi painike jaa ja paina sitä. Sinulle avautuu uusi sivu, josta kopioit sinisellä olevan osoitteen otsikon Pysyvä osoite alta. Käytä siis aina pysyvää osoitetta, kun haluat tehdä linkkejä Pedanetin eri sivujen välilä. Jos käytät selainrivillä olevaa osoitetta, se muuttuu helposti, jolloin tekemäsi linkki ei enää toimi tulevaisuudessa.

Rohkeasti vain käyttämään ja kokeilemaan eri toimintoja. Oppilaat kommentoivat mielellään ja se kannattaa ottaa positiivisena innostumisena. Mielestäni on hyvä, että oppilaat huomaavat, miten opettajakin voi tehdä virheitä ja hän oppii niitä tekemällä käyttämään paremmin Pedanetia. Tällöin kieltenopiskelijakin uskaltaa tehdä virheitä, koska niistähän oppii, vai mitä? 😉

Kirja vs oppimisalusta

Pidin vuosi sitten syksyllä lukion ruotsin ensimmäisen kurssin täysin sähköisessä ympäristössä. Ryhmässä oli yli 30 opiskelijaa. Kokonaisuutena kurssi sujui yllättävän hyvin, koska pystyin seuraamaan tarkasti jokaisen opiskelijan edistymistä ja tarvittaessa kykenin nopeasti reagoimaan ja auttamaan vaikeissa asioissa.

Eräs kurssin tavoitteista oli rohkaista opiskelijoita käyttämään kieltä sekä aktivoida heidän kielitaitoaan. Kurssin arvosana määräytyi paljolti oppilaiden oman aktiivisuuden perusteella, koska näyttöä osallistumisesta oli helppoa kerätä. Tapa osoittautui toimivaksi tavaksi sekä lukiolaisten että ammattilukiolaisten keskuudessa. Epäilin kurssin arvosanan muodostuvan liian hyväksi suhteessa muihin kursseihin, mutta näin kävi ainoastaan parilla opiskelijalla, jotka suorittivat jatkokurssin eri arvosteluperustein.

Vaihdoin oppimisalustaa viime keväänä, jolloin aiemmin käytössä alusta ei enää toiminut kurssin pohjana. Laadukkaan kokonaisen lukiokurssin tekeminen muun päivätyön ohella on haastavaa, joten otin käyttööni perinteisen kirjan uuden sähköisen alustan lisäksi. Siitä ne haasteet sitten alkoivatkin:
* monella oppilaalla oli käytössä vanha kirja, johon oli tehty valmiiksi tärkeimmät tehtävät. RATKAISU: tein Pedanetiin ns perustehtävät, jotka jokaisen pitää tehdä kirjan avulla
* oppilaat tilasivat kielioppikirjan vasta kurssin alussa vaikka olin jo edellisellä viikolla laittanut viestin wilman kautta kurssin kirjoista. Kielioppikirja tuli kaikille käyttöön juuri ennen joululomaa eli käytännössä kurssin puolivälissä. RATKAISU: Kävimme alussa enemmän tekstikirjaa läpi ja kertasimme kielioppia tekstikirjaa avulla. Tein kielioppikoonnit sekä tekstikirjaan perustuvat tehtävät Pedanetiin. Nämäkin tehtävät ovat osa kurssisuoritusta.

Miksi siis käyttää sähköistä oppimisalustaa kirjan tukena?

* kopioiden määrä on vähentynyt huomattavasti
* sähköisiksi tehtäviksi muokatut monisteet ovat sekä itselläni että opiskelijoilla aina tallessa. Niitä on myös helppoa muokata opiskelijan / ryhmän tarpeiden mukaan
* sähköiset tehtävä eivät ”kulu” käytössä vaan niitä voi tehdä tarvittaessa useamman kerran. Opettaja voi määritellä minimitason, jolle jokaisen tulee yltää tehtäviä tehdessä. Osan tehtävistä voi tehdä ilman apuvälineitä, osan apuvälineiden avulla aina tilanteen mukaan.
* oppimisalusta tarjoaa hyvän tallennuspaikan löytämilleni linkeille sekä videoille. Voin lisätä linkkejä alustalle muistiin sitä mukaan kun löydän niitä verkosta sen sijaan että tallentaisin niitä Diigoon tai omiin kirjanmerkkeihin työläppärille tai iPadille.
* oppimisalusta on verraton keino eriyttää opiskelijoita. Perus ”rautalankaharjoiksia” on helppo ja nopea tehdä ja yhtä lailla alustalle on helppoa upottaa videoita tai muuta aiheeseen liittyvää materiaalia. Oppilaiden ymmärtäminen on helppoa tarkistaa esim. muutamalla kysymyksellä.
* sana- ja verbikokeiden teko sähköisesti verkossa lisää aktiivista kielenkäyttöä oppitunnilla
* oppilaiden palauttamat työt ovat aina tallessa, sekä opettajalla että oppilaalla
* oppilaan oma oppimisprosessi tulee kirjaa paremmin opettajan näkyville, jolloin mahdollisiin vaikeuksiin on helppoa puuttua nopeasti
* oppilaan on helppoa lisätä töihinsä omia kuvia tai videoita.
* alusta mahdollistaa joustavan portfoliotyöskentelyn

Otin opiskelijoilta kurssin välipalautteen ennen joululomaa. Palaute oli rohkaisevaa, joten jatkamme samalla tavalla kurssin loppuun saakka. Ajattelin hyödyntää kurssin aikana tehtyjä sähköisiä tehtäviä myös varsinaisessa kurssikokeessa, jolloin ikäänkuin varmistan, että jokainen pääsee kurssista läpi, jos hän on tehnyt vaadittavat tehtävät. Jo aiemmin tehdyt tehtävät toimivat siis perustana vielä kertaamiselle ennen kurssikoetta, jolloin toisto kertaamisen ohella vahvistavat keskeisten asioiden muistamista. Blogiaan tuloksista arvioituani kurssin.

Yhdistämällä kirjan ja oppimisalustan olen kyennyt poimimaan kummankin menetelmän, perinteisen sekä sähköisen, parhaat puolet. Mielestäni on makuasia, onko käytettävä kirja perinteinen vai sähköinen. Tärkeintä on, että sen avulla opettaja kykenee helposti muokkaamaan opetustaan omalle opetustavalleen sekä eri ryhmille parhaiten sopivaksi.

Mentorointia vai vierihoitoa?

Bloggaukseni aiheesta julkaistiin Opeverkko-hankkeen blogissa 21.11. Toivon, että mahdollisimman moni opettaja voisi kokea samanlaista mentorointia ja vierihoitoa tulevaisuudessa. Mentoroinnin sekä vierihoidon ero on nimittäin välillä hiuksenhieno.

Sanakokeet oppimisen tukena

Kasvavat sana- ja verbikoepinkat jne. kutsuvat jälleen kesälomalta palaavaa kieltenopettajaa. Tuskastuin jo kauan sitten pieniin kokeisiin, sillä niiden pitäminen ei tuntunut tehostavan ko. asian oppimista. Vaikka ilmoitin pienistä kokeista ajoissa ja testattava alue oli kohtuullinen, huomasin, että ainoastaan motivoituneet oppilaat lukivat ja pärjäsivät mukavasti. Kokeiden palautus huonoine arvosanoineen eivät edistäneet oppilaan positiivista kieliminää.

Aloin pohtia pienten kokeiden merkitystä oppimisen kannalta. Kokeiluni tämän suhteen ovat vielä kesken, mutta jotain pysyvää ja toimivaa olen oppinut oppilailtani. Sana- ja verbikokeissa olen soveltanut mm. seuraavia menetelmiä:

• sanakokeen korjaa kaveri, joka merkitsee vastaajalle mieluisalla värillä korjattavat, eli paremmin opeteltavat asiat. Oppilas voi tehdä sanakokeen uudelleen, jolloin opettaja korjaa tämän sanakokeen. Laiska opettaja säästää siis itseään. 😉
• olen vienyt pienet kokeet Moodleen. Verbikokeissa olen aluksi käyttänyt 5 min aikarajaa kunnes moni oppilas sanoi vähenevän ajan ahdistavan koetta tehdessä. Jätin ajan pois ja huomasin selkeästi, että vastausajan pidetessä oppilas oli käyttänyt apukeinoja koetta tehdessä. Päätin, että tämäkin on parempi kuin se, ettei hän olisi koskenut apuvälineisiin lainkaan. Vastausajoista näki selkeästi kuka oli lukenut kokeeseen ja tehnyt sen ilman apuja.
• Työnantajani ottaessa Pedanetin käyttöön olen alkanut siirtää pieniä kokeita sinne. Pedanetissa ei vielä ole mahdollisuutta ajastaa kokeita, mutta käsittääkseni ko. ominaisuus on sinne tulossa. Pedanetissa ei voi vielä ajastaa koetta tietylle aikavälille, jolloin olen suhtautunut puutteeseen siten, että oppilailla on mahdollisuus tehdä koetta niin monta kertaa kuin he parhaaksi näkevät. Lopputulos eli oppiminen on tärkeintä ja viime kädessä osaaminen mitataan kirjoitelmissa sekä kokeissa.

Siirtämällä pienet kokeet kotona tehtäviksi minulla on jäänyt tunneilla enemmän aikaa keskusteluihin, kuunteluihin sekä yleensä kielen kanssa toimiseen. Moni oppilas on kokenut hyväksi sen, että ennen koetta keskeiset asiat voi vielä käydä kertaamassa sanakokeiden avulla. Heikommat oppilaat ovat kyenneet näyttämään aktiivisuutensa tekemällä pieniä kokeita, jolloin olen ilomielin kyennyt antamaan heille rohkaisevaa palautetta. Kokeiden osuus arvioinnista ei ole ollut niin massiivinen kuin aiemmin, mikä on kannustanut oppilaita yrittämään parhaansa. En voi kuin nostaa hattua oppilaalle, joka tekee samaa sanakoetta 10 kertaa yrittäen saada maksimipistemäärät siinä onnistumatta, koska onneton ope on tehnyt kirjoitusvirheen! Kieltämättä kyllä olin nolo kun pyysin anteeksi virhettäni. Toisaalta, tämäkin oli hyvä osoitus siitä, että myös opettaja tekee virheitä, joita onneksi voi korjata. 😉

Voiko portfolio korvata lukion kurssikokeen?

Lähtötilanne:

Kurssi RUB2 eli Arkielämää Pohjoismaissa
oppitunteja 15*75 minuuttia + valmisteleva + koe
ryhmä 33 opiskelijaa, joista kaksi keskeytti

Portfolio:
valitse 4 kappaletta + tee 2 sanakoetta Moodleen
työstä 4 teemasanastoa ohjeiden mukaan
palauta 3 kielioppitenttiä Moodleen (määräysmuodot, sivulauseen sanajärjestys sekä adjektiivien vertailu)
palauta 2 luetun ymmärtämistä
palauta 2 ainetta korjattuina
palauta 2 kulttuuriin liittyvää tehtävää (toinen kirjasta, toisessa piti vierailla kirjastossa paikallisen Pohjola-Norden järjestön järjestämässä valokuvanäyttelyssä Sweden panorama)

Olen pitänyt kurssin monta kertaa ja nyt halusin kokeilla jotain muuta. Pia Ahlberg esitteli Facebookin ryhmässä TVT kieltenoopetuksessa toimivalta vaikuttavan mallin portfoliotyöskentelylle ja hänen positiivisten kokemusten ansiosta uskaltauduin kokeiluun, vaikka aluksi kauhistutti. Toin tämän avoimesti ilmi kurssin alussa ja pyysin ymmärrystä oppilailta. Osalta sitä kurssipalautteissa sai, osalta ei. ”Kokeiluja tulee ja kokeiluja menee… samaan pyrittiin myös matematiikan kurssilla. Ideana hyvä, mutta on vaikeaa päättää, mitä tekee ja milloin…”

Sovimme ryhmän kanssa, että kerran viikossa on kielioppitunti, jolloin keskitytään pääasiallisesti vain siihen. Kurssin loppupäässä oli pakko ottaa kaksi lisätuntia kielioppiin, mutta muuten tämä toimi oikein hyvin. Keskeisimmät kielioppiasiat testasin Moodlessa kotitenttien avulla, joissa sai hyödyntää kielioppia. Siitä huolimatta harva sai täysiä pisteitä, vaan pikemminkin adjektiivien vertailusta sekä sivulauseen sanajärjestyksen tenteistä oli monella haastavaa saada 70% oikein. Siitäkin huolimatta, että lisäsin yrityskertoja kolmesta rajattomaan ja annoin  henkilökohtaista palautetta aina tarvittaessa.

Kaksi perjantai-iltapäivää olin koulutuksissa, mikä on erittäin harvinaista herkkua tänä päivänä. Tällöin ryhmä työsti teemasanoja (vaatteet sekä ihmiskeho) yhdessä kuvaamataidon opettajan kanssa. Luokan takaseinälle ilmestyikin hienoja ja värikkäitä miellekarttoja. Muut kaksi perjantai-iltapäivän tuntia sekä osan kokeen aikaisesta tunnista käytimmekin kuuntelujen tekemiseen kielistudiossa omassa tahdissa.

Ahlbergin kokemuksia mukaillen ryhmä työsti 4 teemasanastoa (perhe, ihmiskeho, vaatteet ja asuminen) laatien ensin omat sanalistat tärkeimmistä sanoista taivutuksineen. Opiskelijat laativat näistä miellekartat tai vapaamuotoiset esitykset oman mielenkiintonsa mukaan. Tämän lisäksi heidän tuli kirjoittaa jokaisesta teemasta vähintään 10 lausetta, joissa teemasanastoa tuli hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti. Taso vaihteli: ”Min farmor är 60 år gammal… Min syster är 15 år gammal… Min lillasyster är glad, lat, pratsam och mörkhårig.”

Teemasanojen lisäksi opiskelijat saivat valita oman mielenkiintonsa mukaan 4 kappaletekstiä. Näistä viimeinen tehtiin loppuun ns koetunnilla, jolloin otin vastaan portfolioita samalla kun oppilaat työstivät viimeistä kappaletta sekä teemaa kuunteluineen. Opiskelija täytti viimeisellä tunnilla myös oppimispäiväkirjan, jossa hän arvioi työskentelyään.

Oppilaiden palautteita:
–
”En tykännyt. Tekemistä oli liikaa ja aluksi homma oli epäselvä. Tämä kyllä selkiintyi myöhemmin. Olisi hyvä olla lista paperilla, mitä tulee tehdä ja missä aikataulussa.” (opettaja pyrkii paperittomuuteen Moodlen käytön myötä 😉 )

”portfoliolla ei pysty kunnolla arvioimaan osaamista”
(eri mieltä. Osaaminen ilmenee selkeästi siinä, miten tehtäviä tehdään.)

” parantamisen varaa olisi, että tekisi tehtävät heti eikä viime tingassa”

” en voi suositella, koska on raskasta”
(moni opiskelija jätti tekemisen viime tinkaan, vaikka työskentelyä pyrittiin rytmittämään Moodlen avulla)

” en ymmärrä, miksi näitä vaihtoehtoisia opiskelutapoja tuputetaan, kun Suomessa muutenkin on hyvä oppimistaso… mutta oli kyllä ihan kivaa vaihtelua, tosin toivon, että seuraavat kurssit taas jatkuisivat sillä samalla vanhalla tyylillä, se on minusta oikein hyvä… teemasanasatojen opiskelu oli ihan mukavaa”

+
”huomasin sanojen ja lauseiden jäävän mieleen. Myös taivutusluokat jäivät hyvin mieleen mindmappeja ja taivutuksia tehdessä. Opiskelumenetelmä oli parempi ja virkistävämpi kuin ensimmäisellä kurssilla.”

”tavallaan tämä oli hyvä idea, koska tämä oli vapaampaa. Paljon paritöitä ja kaiken tekemiseen annettiin tarkat ohjeet, mutta toisaalta portfoliossa oli hirveästi tehtävää ja yht’äkkiä ne kaikki kasaantui. Hyvin tästä selvisi. Oli kiva kun ei ollut koetta, mutta kuitenkin koko ajan tuli vähän väkisinkin luettua.”

” Ajatus oli outo, mutta kun portfoliota alkoi tehdä, paljastui, ettei se nyt niin hankala ole tehdä. Suurin muutos työskentelytavoissani tapahtui teemasanojen kohdalla. En aio enää opetella niitä tylsästi toinen puoli peitettynä, vaan työstän niitä jotenkin mielenkiintoisemmin ja luovemmin.”

” Olen oppinut kantamaan vastuuta omasta opiskelustani.”

”Kaiken kaikkiaan kurssi oli todella opettavainen, vaikkei koetta ole. Portfoliota tehdessä joutuu työstämään tehtäviä, sanastoa ja kielioppia paljon ja asiat palautuvat huomaamatta mieleen. Voisin suorittaa toisenkin kurssin näin.”

”Piti todellakin tehdä töitä, että pääsee kurssita läpi eikä vaan päästä läpi koetta ja käydä istumassa tunneilla.”

” Voin suositella. Se on aikaa vievää, mutta palkitsevaa.”

”On hyvä, ettei kurssia pääse läpi vain käymällä tunneilla ja pääsemällä läpi kokeesta, tekemättä muuten mitään. Tällä kurssilla piti tehdä kunnolla töitä, että pääsee läpi. Ja se oli hyvä oppimisen kannalta sillä kyllä uskon, että tällä kurssilla kaikki ovat oppineet ainakin jotain, koska tehtäviä on pitänyt tehdä monipuolisesti.”

Opettajan ajatuksia:

Monella opiskelijalla oli käytössään vanha kirja. Nyt se tuli hyötykäyttöön, koska jokaisen tuli työstää teemasanoista oma käsitekartta, sanalistat taivutuksineen sekä vielä erikseen omat lauseet. Tämän lisäksi merkitsin itselleni muistiin ko. oppilaat, jolloin vaadin, että tehtävät tehdään erilliselle paperille tai vihkoon. Kieltä oppii vain tekemällä ja yrittämällä.

Moodlen tms avulla työskentelyä on helppo rytmittää ja osan portfolioon kuuluvista töistä voi helposti palauttaa sinne. Palautusten ulkoasu vaihteli suuresti hienoista koonneista värikkäine kansikuvineen vihosta revittyihin papereihin. Osa portfolioista oli tehty vihkoihin, mikä toimi hyvin kunhan opiskelija oli selkeästi merkinnyt, mitä mistäkin löytyy. Teemasanojen työstössä oli hyödynnetty myös esitysohjelmia, joiden valokuvat oli kuvattu paikallisissa liikkeissä. Tämä oli hyvä osoitus siitä, miten opiskelijoilta löytyy luovuutta kun heitä siihen rohkaisee!

Kurssin 18 tuntia tulivat tehokkaasti käyttöön, koska ns koetunnitkin sisälsivät työskentelyä. Kammoksuin turhaan etukäteen portfolioiden tarkastamista. Jokaiseen työhön oli mielenkiintoista tutustua ja samalla sain arvokasta tietoa opiskelijasta taustoineen sekä hänen omine ajatuksineen. Suuren ryhmän opiskelijat tulivat tutuiksi, mikä helpottaa yhteistä työskentelyä tulevilla kursseilla. Tämän kokemuksen jälkeen olen jälleen hieman viisaampi, ainakin seuraavalla kerralla kun aloitamme kurssin suorittamista portfolioilla.

Uusi seurattava blogi

Blogi, josta löytyy selkeitä ohjeita sekä hyviä vinkkejä. Kiitos kuuluu siis blogille Krista kouluttaa!

Opi Twiittaamalla!

Opi Twiittaamalla!.

Hieno koonti, josta löytyy vinkkiä myös kieltenopetukseen.

Quizlet – uusin ihastukseni

Keskusteluja seuraamalla törmää moniin ohjelmiin, jotka jäävät kokeiltavaksi sitten joskus… Tutustuttuani Quizletiin ihan harmitti, etten ollut sitä tehnyt aiemmin. Tämä jos mikä auttaa oikeasti sanojen ja ilmausten opiskelussa!

Sanojen / ilmausten opiskelu alkaa kaksipuolisten korttien avulla. Opiskeltavan asian näkee ja sen voi myös halutessaan kuunnella. Opiskeltavien korttien järjestyksen voi pitää samana tai ne voi laittaa arvottaviksi mielivaltaisesti. Opiskelija voi valita, että kortista näkyy ensin termi tai vihje. Klikkaamalla kortin alhaalla olevaa toimintoa Click to flip kortin puoli vaihtuu.

Learn osiossa voi testata muistiaan. Options-valikosta oikealla voi valita, että ensin näkyy määritelmä eli esim. pyydetty sana tai vihjekysymys. Tämän voi myös kuunnella. Tämän jälkeen tulee vastaus kirjoittaa vastauskenttään. Jos vastaus menee väärin, opiskelija saa tietoonsa oikean vastauksen, mikä pitää kirjoittaa uudelleen vastauskenttään. Oikean vastauksen voi myös halutessaan kuunnella. Kaikki kyselyyn kirjatut asiat harjoitellaan samalla tavalla.

Speller-osiossa harjoitellaan myös kuuntelua. Vasemmalta voi valita ensin kuunneltavan asian sekä toistetaanko se nopeasti vai hitaasti. Kaikissa tehtävissä tämä toiminto ei ole hyvä, koska esim. välillä englannin tai ranskan toisto ei ole hyvää vaan epäselvää. Suomen kielen kanssa vastaavaa ongelmaa ei ole ollut.

Ohjelma laatii automaattisen Test-osion melko perinteisine kysymysmalleineen. True/false-toiminto ei aina toimi hyvin, mutta muuten osio on ihan käyttökelpoinen.

Pelaaminen tapahtuu sekä Scatter– että Space Race-osioissa. Scatter-osiossa näytölle tulee sekä määritelmä että siihen liittyvä vastaus. Kun ne yhdistää, ne häipyvät näytöltä, jolloin yhdistettävää jää jäljelle vähemmän. Oikealla kuluva aika innostaa osaa opiskelijoista pelaamaan ajasta. Space Racessa taas näyttöön tulee ilmaisuja, jotka on kirjoitettava mahdollisimman nopeasti vastausruutuun ennen kuin ne häipyvät ruudulta pois. Ruudun vasemmasta alaruudusta voi valita kysyttävät asiat. Nopeus on valttia tässäkin pelissä.

Quizlet on helppo ottaa käyttöön, koska se toimii tabletilla, kännykällä sekä tietokoneella. Opettajat ja opiskelijat voivat tehdä omia opiskeltavia kortteja ja tehdyt korttipakat (valmiine tehtävineen) voi laittaa jakoon linkin avulla. Jako onnistuu myös sähköpostilla, Facebookissa tai Twitterissä. Tehtyä harjoitusta voi editoida myöhemmin. Editoimisoikeuden voi jättää itselle tai sen voi jättää kenen tahansa editoitavaksi. Ja mikä parasta; kaikkea ei tarvitse tehdä itse vaan sivun yläreunassa on hakutoiminto, jonka avulla voi vilkaista, olisiko joku muu jo tehnyt valmiiksi kyselypatterin samasta asiasta.

Vaikka kiire painaa päälle, tähän kannattaa tutustua pikimmiten. Myös opiskelijan.

JK. Quizlet-esimerkki ranskan partitiivista tai ruotsin ajan adverbeistä

Oikeaa elämää koekuuntelussa

Kouluvuoden lopussa halusin päivittää jälleen kerran kurssienn RUB2 ja RUB5 kurssikokeita. Olen lopen kyllästynyt koepakettien kuullunymmärtämistesteihin monivalintoineen ja niinpä lähdin etsimään uusia tuulia. Youtubesta löytyi jotain asumiseen liittyvää, mutta varsinaiseksi aarreaitaksi osoittautui vetamix. Olen tiennyt sen olemassaolosta jo kauan, mutta olin unohtanut kokonaan tämän palvelun.

Koekuuntelut olivat siis joko osio radio-ohjelmista tai videoklippejä. Tehtävät olivat Moodlessa ja jokainen sai kotona vastata omaan tahtiinsa kysymyksiin. Vastausten perusteella en huomannut lunttaamista tai yhteistyötä, joten se pelko oli ainakin tällä kertaa aiheeton. Oikeassa elämässä kysyisin varmasti apua tälläisessä haasteessa… Se aiheuttaakin pientä päänvaivaa, muttei mahdotonta haastetta tehtävää laadittaessa.

RUB2 kurssiin löysin Youtubesta hyvää materiaalia ja vetamix’ista lisäsin videoklippejä, joissa lapset Norjasta, Tanskasta sekä Islannista kertoivat omalla äidinkielellään asumisesta kotimaassaan. Tekstitys oli toki ruotsiksi ja sen perusteella testattiin hyvin kurssin keskeinen sanasto. Samalla tuli hyvin konkreettisesti kulttuuritietoutta upeiden maisemien sekä esim. mesostin välityksellä.

RUB5 kurssilaiset painivat YLEFem’man uutislähetyksen parissa, jossa kerrottiin nuorten rattijuoppojen aiheuttamista kuolonkolareista. Kuuntelun tehtävänä oli tiivistää uutisten keskeinen sanoma suomeksi omin sanoin. Yleisesti kuuntelu ja tehtävämuoto koettiin haastavana, koska nuorten puhuma kieli tuntui vaikealta ja nopeatempoiselta. Tulos ei silti ollut huono sillä 30 opiskelijan keskiarvo oli 8-.

Laitoin samaan RUB5:sen koekuunteluun myös radio-ohjelman, jossa journalistiikan professori Ullamaija Kivikuru kertoo median uutisoinnista sekä uutisoinnin kriteereistä. Laadin tehtävään avoimet kysymykset ja pyysin vastaukset suomeksi. Yllättävää oli, että tämä osio meni heikommin keskiarvon ollessa 6.

Pyysin opiskelijoilta palautetta, jota sainkin kiitettävästi. Enemmistön, heikkojenkin,  mielestä uutisklippiä oli helpompaa seurata. Siihen oli helpompaa keskittyä, koska koko ajan tapahtui jotain. Ymmärtämistä helpotti kun näki ihmisten puhuvan ja kieli koettiin tällöin selkeämpänä. Asiat oli helpompaa yhdistää toisiinsa ja aiheesta sai paremmin kiinni. Puhekieli ja lievä murre koettiin haastavana, muttei tulosten mukaan ylivoimaisena. Vähemmistön mielestä radio-ohjelmaa oli helpompaa seurata. Heidän mielestään kuunteluun oli helpompaa keskittyä kun ei nähnyt puhujia. Myös YTL:lle esiteltiin toivetta videon käyttämisestä yhtenä koekuuntelun osiona!!

Kokeen sai siis tehdä rauhassa kotona omaan tahtiin. Tehtävätyypit vaativat sinnikkyyttä sekä useampaa kuuntelukertaa. Monen opiskelijan mukaan kolmannen kuuntelukerran jälkeen kuuntelut aukesivat ja vastaukset alkoivat hahmottua. Myös väljä aikataulu, puolitoista tuntia, innosti kuuntelemaan ja yrittämään useamman kerran. Suurin osa käytti tekemiseen aikaa noin tunnin verran radio-ohjelman kestäessä vajaa 5 minuuttia. Uutisklippi vei aikaa vajaat 7 minuuttia. Upeaa kuuntelutreeniä siis!!!

Koepaketin huolella muokatut kuuntelut tuntuivat tämän otoksen mukaan soveltuvan paremmin heikommille opiskelijoille. Tottumuksen kautta heidän mielipiteensä varmasti muuttuisi, mikä antaa opettajalle uutta haastetta tuleviin kursseihin. Opiskelijat eivät liittäneet koepaketin kuunteluja ns oikeaan elämän vaan pitivät niitä keksittyinä ja muokattuina kokonaisuuksina, joissa ääninäyttelijät sortuvat paikoin irvokkaaseen ”ylinäyttelyyn”. Opiskelijoiden kokemukset ovat siis tärkeitä ja ne tulisi huomioida nykyistä paremmin. Kysymys kuuluukin, koska me materiaalin tekijät huomioimme ne nykyistä paremmin? Toki materiaalia testataan ennen julkaisua, mutta opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus antaa palautetta myös oppimateriaalia käyttäessään.

Oikeaan elämään liittyvät kuuntelut saivat siis paljon kannatusta kaikkien opiskelijoiden keskuudessa. ”Elämää vartenhan täällä opiskellaan, koska oikeassa elämässä sitä ruotsia tarvitaan.” Tieto siitä, että näin on oikeasti tapahtunut lisäsivät kuuntelujen mielenkiintoa sekä mielekkyyttä. Vanhan, jo olemassa olevan tiedon soveltaminen, tuntui olevan kuuntelua helpottava tekijä sillä se auttaa päättelemään vastauksia. Näinhän se on ja se lisääkin haastetta tehtävän laatijoille, jotta aikuisten oikeasti kyetään testaamaan juuri kuullun ymmärtämistä… 😉