Kieltenopen Pedanet

Edellisen bloggauksen palautteen ansiosta kokoan alle Pedanetin käteviä toimintoja kieltenopettajan työssä. Olen käyttänyt Pedanetia nyt aktiivisesti vuoden verran. Kaipaan Moodlea muutaman toiminnon vuoksi (kuten monivalinnan vaihtoehtojen sekoitus tai tentin ajastaminen), mutta muutoin pidän Pedanetia oivana työkaluna, jota sekä opettajan että oppilaan on helppoa käyttää.

Jokaisella kirjautuneella on oma tila, jota voi käyttää henkilökohtaisena varastona. Lisään itse omaan tilaani sivuja, jonne kerään esimerkiksi linkkejä myöhemmin työstettäväksi. Oppilaat voivat samalla tavalla luoda oppiaineille omat sivut, jotka toimivat samalla sähköisinä vihkoina. Nämä vihot ovat mukana aina, kännykässäkin.

Julkisuusasetuksia muuttamalla jokainen meistä voi määritellä, kuka näkee mitäkin Pedanetissa. Oppilaan tulee antaa ylläpitäjän oikeudet sähköiseen vihkoon, jotta opettaja näkee, mitä oppilas on sinne lisännyt. Opettaja voi salasanojen avulla piilottaa kokeita tai antaa oikeus tehdä koe. Itse laitan salasanan taakse aina materiaalin, jota en halua julkaistavaksi koko maailmalle.

Sitten komentoihin:

Luo uusi teksti
* helpoin tapa lisätä tekstiä Pedanetiin. Muista kirjoittaa teksti otsikkoon, minkä jälkeen voit lisätä tekstiä sisältöosioon. Tänne on helppoa tuoda kuvia tai upottaa videoita komennolla upota koodi. Käytännössä merkitsen tällä tavalla kotiläksyt, annan tarkat ohjeet kuten pakolliset tehtävät tai lisään linkkejä Pedanetin ulkopuolelle.
* tänne on helppoa lisätä taulukko, jota voi muokata. Näppärä esim. sanastoja tai kurssin aikatauluja tehdessä.
* sisältö osion jälkeen löytyy toiminto Lisää liite esim. teksti- tai muille tiedostoille.

Luo uusi linkkilista
* toiminto korjaa aiemman luo uusi linkki-toiminnon
* nettilinkkejä voi käytännössä lisätä vain kolme. Tämän jälkeen tulee luoda uusi linkkilista. Jos haluat alekkain useamman linkin, kannattaa lisätä linkit teksti-moduliin (kuvattu yllä).
* huomaa, että ensiksi lisätty linkki siirtyy järjestyksessä viimeiseksi, toinen toiseksi ja viimeinen ensimmäiseksi. Toivottavasti tämä toiminto korjataan pikaisesti siten, että linkkien järjestystä voi vaihtaa oman halunsa mukaan.

Luo uusi lomake
* paikka, jonne tehdään tehtävät / kokeet modulin eri toiminnoilla
* jos haluat tehdä moniosaisen kurssikokeen, kannattaa luoda lomakesarja, jonne lisäät tarvittavan määrän lomakkeita. Esim. Kurssikoe tarkoittaa lomakesarjaa, jolloin sanasto, kielioppi, kuuntelu, luettu sekä kirjoitelma ovat jokainen erikseen omia lomakkeitaan

Kalenteri
* hyvä paikka merkitä pistarit, kokeet, palautusten aikataulut jne.
* jos annat kalenterin olla sivun keskellä, se näyttää näkymän koko kuukaudelle
* jos siirrät kalenterin sivun oikeaan laitaan, näet vain päiväkohtaisen näkymän
* lisää tapahtuma-toiminolla voit muokata kalenterin tapahtumia

Luo uusi kuvagalleria
* hyvä paikka kerätä useampi kuva
* voit määritellä, näytetäänkö kerralla vain yksi kuva vai näytetäänkö kerralla kuvagallerian kaikki kuvat

Luo uusi palautuskansio / ryhmäpalautuskansio
* palautuskansio soveltuu yksittäisen oppilaan palautuksille
* ryhmäpalautuskansion avulla voidaan palauttaa ryhmätöitä
* voit määritellä palautuspäivämäärän
* oppilas voi palauttaa kuvan tai tekstinkäsittelyllä tehdyn tiedoston
* luo merkintä avaa oppilaalle kentän, jonne hän voi kirjoittaa suoraan vastauksensa. Hän voi myös lisätä liitteen palautettavaksi.
* luo uusi linkki-toiminto mahdollistaa sellaisten töiden palautukset, jotka on tehty verkossa ja joilla on oma verkko-osoite (esim. Prezi tai miellekartta, kuten Mindmup)

Luo uusi sivu
* teen jokaiselle kappaleen tekstille oman sivun, jonne kokoan kappaleeseen liittyvää materiaalia
* luon oman sivun kurssin kieliopille, kokeille, kuville jne.

Jos linkität Pedanetin sivujen välillä, kannattaa etsiä ns pysyvä linkki. Mene osioon, jonka haluat kopioida. Etsi oikeasta yläreunasta oranssi painike jaa ja paina sitä. Sinulle avautuu uusi sivu, josta kopioit sinisellä olevan osoitteen otsikon Pysyvä osoite alta. Käytä siis aina pysyvää osoitetta, kun haluat tehdä linkkejä Pedanetin eri sivujen välilä. Jos käytät selainrivillä olevaa osoitetta, se muuttuu helposti, jolloin tekemäsi linkki ei enää toimi tulevaisuudessa.

Rohkeasti vain käyttämään ja kokeilemaan eri toimintoja. Oppilaat kommentoivat mielellään ja se kannattaa ottaa positiivisena innostumisena. Mielestäni on hyvä, että oppilaat huomaavat, miten opettajakin voi tehdä virheitä ja hän oppii niitä tekemällä käyttämään paremmin Pedanetia. Tällöin kieltenopiskelijakin uskaltaa tehdä virheitä, koska niistähän oppii, vai mitä? 😉

Mainokset

Kirja vs oppimisalusta

Pidin vuosi sitten syksyllä lukion ruotsin ensimmäisen kurssin täysin sähköisessä ympäristössä. Ryhmässä oli yli 30 opiskelijaa. Kokonaisuutena kurssi sujui yllättävän hyvin, koska pystyin seuraamaan tarkasti jokaisen opiskelijan edistymistä ja tarvittaessa kykenin nopeasti reagoimaan ja auttamaan vaikeissa asioissa.

Eräs kurssin tavoitteista oli rohkaista opiskelijoita käyttämään kieltä sekä aktivoida heidän kielitaitoaan. Kurssin arvosana määräytyi paljolti oppilaiden oman aktiivisuuden perusteella, koska näyttöä osallistumisesta oli helppoa kerätä. Tapa osoittautui toimivaksi tavaksi sekä lukiolaisten että ammattilukiolaisten keskuudessa. Epäilin kurssin arvosanan muodostuvan liian hyväksi suhteessa muihin kursseihin, mutta näin kävi ainoastaan parilla opiskelijalla, jotka suorittivat jatkokurssin eri arvosteluperustein.

Vaihdoin oppimisalustaa viime keväänä, jolloin aiemmin käytössä alusta ei enää toiminut kurssin pohjana. Laadukkaan kokonaisen lukiokurssin tekeminen muun päivätyön ohella on haastavaa, joten otin käyttööni perinteisen kirjan uuden sähköisen alustan lisäksi. Siitä ne haasteet sitten alkoivatkin:
* monella oppilaalla oli käytössä vanha kirja, johon oli tehty valmiiksi tärkeimmät tehtävät. RATKAISU: tein Pedanetiin ns perustehtävät, jotka jokaisen pitää tehdä kirjan avulla
* oppilaat tilasivat kielioppikirjan vasta kurssin alussa vaikka olin jo edellisellä viikolla laittanut viestin wilman kautta kurssin kirjoista. Kielioppikirja tuli kaikille käyttöön juuri ennen joululomaa eli käytännössä kurssin puolivälissä. RATKAISU: Kävimme alussa enemmän tekstikirjaa läpi ja kertasimme kielioppia tekstikirjaa avulla. Tein kielioppikoonnit sekä tekstikirjaan perustuvat tehtävät Pedanetiin. Nämäkin tehtävät ovat osa kurssisuoritusta.

Miksi siis käyttää sähköistä oppimisalustaa kirjan tukena?

* kopioiden määrä on vähentynyt huomattavasti
* sähköisiksi tehtäviksi muokatut monisteet ovat sekä itselläni että opiskelijoilla aina tallessa. Niitä on myös helppoa muokata opiskelijan / ryhmän tarpeiden mukaan
* sähköiset tehtävä eivät ”kulu” käytössä vaan niitä voi tehdä tarvittaessa useamman kerran. Opettaja voi määritellä minimitason, jolle jokaisen tulee yltää tehtäviä tehdessä. Osan tehtävistä voi tehdä ilman apuvälineitä, osan apuvälineiden avulla aina tilanteen mukaan.
* oppimisalusta tarjoaa hyvän tallennuspaikan löytämilleni linkeille sekä videoille. Voin lisätä linkkejä alustalle muistiin sitä mukaan kun löydän niitä verkosta sen sijaan että tallentaisin niitä Diigoon tai omiin kirjanmerkkeihin työläppärille tai iPadille.
* oppimisalusta on verraton keino eriyttää opiskelijoita. Perus ”rautalankaharjoiksia” on helppo ja nopea tehdä ja yhtä lailla alustalle on helppoa upottaa videoita tai muuta aiheeseen liittyvää materiaalia. Oppilaiden ymmärtäminen on helppoa tarkistaa esim. muutamalla kysymyksellä.
* sana- ja verbikokeiden teko sähköisesti verkossa lisää aktiivista kielenkäyttöä oppitunnilla
* oppilaiden palauttamat työt ovat aina tallessa, sekä opettajalla että oppilaalla
* oppilaan oma oppimisprosessi tulee kirjaa paremmin opettajan näkyville, jolloin mahdollisiin vaikeuksiin on helppoa puuttua nopeasti
* oppilaan on helppoa lisätä töihinsä omia kuvia tai videoita.
* alusta mahdollistaa joustavan portfoliotyöskentelyn

Otin opiskelijoilta kurssin välipalautteen ennen joululomaa. Palaute oli rohkaisevaa, joten jatkamme samalla tavalla kurssin loppuun saakka. Ajattelin hyödyntää kurssin aikana tehtyjä sähköisiä tehtäviä myös varsinaisessa kurssikokeessa, jolloin ikäänkuin varmistan, että jokainen pääsee kurssista läpi, jos hän on tehnyt vaadittavat tehtävät. Jo aiemmin tehdyt tehtävät toimivat siis perustana vielä kertaamiselle ennen kurssikoetta, jolloin toisto kertaamisen ohella vahvistavat keskeisten asioiden muistamista. Blogiaan tuloksista arvioituani kurssin.

Yhdistämällä kirjan ja oppimisalustan olen kyennyt poimimaan kummankin menetelmän, perinteisen sekä sähköisen, parhaat puolet. Mielestäni on makuasia, onko käytettävä kirja perinteinen vai sähköinen. Tärkeintä on, että sen avulla opettaja kykenee helposti muokkaamaan opetustaan omalle opetustavalleen sekä eri ryhmille parhaiten sopivaksi.

Digabi-kouluttajaksi

Ylioppilastutkintolautakunnan valtuuttamana julistan teidät Digabi-kouluttajiksi.

 

Näillä sanoilla projektipäällikkö Matti Lattu lähetti meidät 44 kouluttajaa maakuntiin levittämään tietoa ylioppilaskirjoitusten sähköistämisestä. Olimme viettäneet yhdessä kaksi tiivistä ja hyvin antoisaa koulutuspäivää. Teen pienen koonnin tärkeäksi kokemistani asioista. Nämä eivät ole tärkeysjärjestyksessä vaan kuvaavat pikemminkin ajatusteni virtaa koulutuksen jälkimainingeissa.

Avoimuus ja kehittäminen

Nostan hattua projektiryhmälle rohkeudesta kehittää ja käydä keskustelua kentällä toimivien ammattilaisten kanssa. Hyvän järjestelmän tekeminen yhdessä on todellista kehittämistä 2010-luvulla. Totesimme yhdessä, miten ylioppilastutkintolautakunta on ottanut upean harppauksen 1800-luvun maailmasta 2000-luvun digitaalisiin ympäristöihin.

Järjestelmän kehittämiseen yhdessä kuuluu keskeneräisyys. Tämän vuoksi lausuntakierrokselle annetut luonnokset eivät ole lopullisia vaan meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa niin halutessamme. Hallintotieteilijän näkökulmasta tämä on myös toimiva tapa sitouttaa muutokseen osallistamisen kautta. Niin tai näin, tämä on toimiva juttu!

Avoimuuteen kuuluvat myös toimivat Digabi-nettisivut, jonne on kerätty monipuolisesti materiaaleja sekä webinaarien nauhoituksia. Epävarmuuden sietäminen on yhtä lailla koetuksella koko sähköistämisprosessin aikana, koska kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia, vielä. Malttia, malttia, tästä tulee hyvä kokonaisuus oli helpottava ahaa-elämykseni ensimmäisen koulutuspäivän jälkeen.

Sähköistäminen ei ole vain YTL:n kotkotuksia

Ylioppilastutkintolautakunta toimii Opetusministeriön alaisuudessa, jolloin viimeksi mainittu määrittelee toiminnan sekä kehittämisen suuntaviivat. Yksityiskohta, joka helposti unohtuu lukion arjen keskellä.

Tikulta käynnistäminen on toimiva juttu!

Myönnettäköön, että olin aluksi melko skeptinen käynnistämisen suhteen. Sen vuoksi otin koulutukseen mukaan pc:n sijaan oman mac koneeni, jotta näen sekä koen, miten  kokeen voi käynnistää macilla. Meitä skeptikkoja oli muitakin… Eipä siinä kovin kauan mennyt aikaa kun koneet, käyttöjärjestelmistä riippumatta, oli buutattu tikuilta.

Muutama vinkki mac-ihmisille: Konetta käynnistettäessä pidä alt-näppäintä pohjassa Esc’in sijaan. Jos sinulla on retinanäyttö, tässä vaiheessa tekstit tulevat äärimmäisen pienellä näkyviin vasemmalle ylänurkkaan. Saat suurennettua tekstiä ctrl- ja + näppäimillä. Cmd ei yllättäen toiminut. Ongelmasta on jo vinkattu kehittäjille, joten tämäkin asia tulee varmasti kuntoon ajan mittaan.

Sähköinen kurssikoe

Odotan malttamattomana tammikuuta ja silloin julkaistavaa ensimmäistä versiota kurssikokeesta. Kyseessä on versio, johon voi antaa vain tekstivastauksia. Tässä vaiheessa järjestelmä sopii vaikka kuullun / luetun ymmärtämisen avoimiin vastauksiin tai oman tekstin tuottamiseen. Kunhan mukaan saadaan myös monivalinnat tms, voin testata järjestelmää kurssikokeessa. Kunhan vain saamme ensin koululle riittävästi teknistä varustelua, että tämä on mahdollista!

Version kehittymistä odotellessa on hyvää aikaa harjoitella erilaisia sähköisiä työvälineita. Mitä enemmän opiskelijat kokeilevat ja huomaavat ottavansa haltuun erilaisia työkaluja, sitä varmempia he ovat varsinaisessa kokeessa sekä elämässään koulun jälkeen. Opetuksen sähköistäminen onkin viimeistään tässä vaiheessa jokaisen (lukio-)opettajan velvollisuus sekä upea mahdollisuus!

Yhdessä haltuun!

Digabin sivuilta löytyvät ohjeet tietohallinnolle sekä kuntien tilapalveluista vastaaville henkilöille. Vastuu kokeen järjestämisestä kuuluu rehtorille ja tätä vastuuta jakamaan rehtorit voivat ottaa avukseen opettajia, jotka alkavat kokeilla kokeiden tekoa uudella järjestelmällä. Itse henkilökohtaisesti toivon totta tosiaan, että ensimmäistä koetta järjestettäessä minulla on apua, jotta kaikki ether-kaapelit ovat reittittimissä ja nämä oikealla tavalla kokeen palvelimella, joka saa virtansa oikealla tavalla. En myöskään hallitse kaikkia mahdollisia koneiden buuttausvaihtoehtoja, joten apu on kovastikin tarpeen.

Yhdessä toimien voimme vähentää yleistä epätietoisuutta. Oppilailla on paljon tietoa, jolloin he voivat opastaa sekä auttaa toisia opiskelijoita sekä opettajia. Opettajilla on käytännön kokemusta kokeen järjestelyistä, jota tilapuolen ammattilaiset voivat hyödyntää jo valmiiksi annettujen ohjeiden lisäksi. Ilman sähköpuolen tai tietohallinnon ammattilaisia koko koe jäisi täysin pitämättä. Tarvitsemme siis toistemme tietoa sekä ammattitaitoa. Annetaan arvo sille ja opitaan yhdessä!

P.S. Kuntamme tietohallinto yllätti kirjoittajan työviikon päätteeksi upealla tavalla. Lukiomme opettajat saavat käyttäjäoikeudet käyttämiinsä työkoneisiin, jolloin pääsemme ohjelmien päivittämisen lisäksi tekemään buuttaustikkuja koulun koneilla. Tämäkin päivä nähtiin ja siitä ilahtuneena on hienoa jatkaa uusiin sähköisiin haasteisiin.

 

 

 

 

 

 

Sanakokeet oppimisen tukena

Kasvavat sana- ja verbikoepinkat jne. kutsuvat jälleen kesälomalta palaavaa kieltenopettajaa. Tuskastuin jo kauan sitten pieniin kokeisiin, sillä niiden pitäminen ei tuntunut tehostavan ko. asian oppimista. Vaikka ilmoitin pienistä kokeista ajoissa ja testattava alue oli kohtuullinen, huomasin, että ainoastaan motivoituneet oppilaat lukivat ja pärjäsivät mukavasti. Kokeiden palautus huonoine arvosanoineen eivät edistäneet oppilaan positiivista kieliminää.

Aloin pohtia pienten kokeiden merkitystä oppimisen kannalta. Kokeiluni tämän suhteen ovat vielä kesken, mutta jotain pysyvää ja toimivaa olen oppinut oppilailtani. Sana- ja verbikokeissa olen soveltanut mm. seuraavia menetelmiä:

  • sanakokeen korjaa kaveri, joka merkitsee vastaajalle mieluisalla värillä korjattavat, eli paremmin opeteltavat asiat. Oppilas voi tehdä sanakokeen uudelleen, jolloin opettaja korjaa tämän sanakokeen. Laiska opettaja säästää siis itseään. 😉
  • olen vienyt pienet kokeet Moodleen. Verbikokeissa olen aluksi käyttänyt 5 min aikarajaa kunnes moni oppilas sanoi vähenevän ajan ahdistavan koetta tehdessä. Jätin ajan pois ja huomasin selkeästi, että vastausajan pidetessä oppilas oli käyttänyt apukeinoja koetta tehdessä. Päätin, että tämäkin on parempi kuin se, ettei hän olisi koskenut apuvälineisiin lainkaan. Vastausajoista näki selkeästi kuka oli lukenut kokeeseen ja tehnyt sen ilman apuja.
  • Työnantajani ottaessa Pedanetin käyttöön olen alkanut siirtää pieniä kokeita sinne. Pedanetissa ei vielä ole mahdollisuutta ajastaa kokeita, mutta käsittääkseni ko. ominaisuus on sinne tulossa. Pedanetissa ei voi vielä ajastaa koetta tietylle aikavälille, jolloin olen suhtautunut puutteeseen siten, että oppilailla on mahdollisuus tehdä koetta niin monta kertaa kuin he parhaaksi näkevät. Lopputulos eli oppiminen on tärkeintä ja viime kädessä osaaminen mitataan kirjoitelmissa sekä kokeissa.

Siirtämällä pienet kokeet kotona tehtäviksi minulla on jäänyt tunneilla enemmän aikaa keskusteluihin, kuunteluihin sekä yleensä kielen kanssa toimiseen. Moni oppilas on kokenut hyväksi sen, että ennen koetta keskeiset asiat voi vielä käydä kertaamassa sanakokeiden avulla. Heikommat oppilaat ovat kyenneet näyttämään aktiivisuutensa tekemällä pieniä kokeita, jolloin olen ilomielin kyennyt antamaan heille rohkaisevaa palautetta. Kokeiden osuus arvioinnista ei ole ollut niin massiivinen kuin aiemmin, mikä on kannustanut oppilaita yrittämään parhaansa. En voi kuin nostaa hattua oppilaalle, joka tekee samaa sanakoetta 10 kertaa yrittäen saada maksimipistemäärät siinä onnistumatta, koska onneton ope on tehnyt kirjoitusvirheen! Kieltämättä kyllä olin nolo kun pyysin anteeksi virhettäni. Toisaalta, tämäkin oli hyvä osoitus siitä, että myös opettaja tekee virheitä, joita onneksi voi korjata. 😉

Myös opettajille mahdollisuus vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen oppimiseen!

Tällä viikolla olen ahertanut hallintotieteen aineopintojen parissa perehtyen erityisesti johtamisen psykologiaan. Opintojen tueksi olen pidemmän aikaa seurannut muutamaa blogia, joista erityisesti haluan nostaa esiin Ari Rämön Ajatuksia johtamisesta. Monen muun bloggauksen ohella erityisesti uusin bloggaus,  Saako pomon kanssa olla eri mieltä, kolahti. Rämö bloggasi juuri samoista aiheista, joita johtamisen psykologian teokset käsittelevät.

Olen onnekas taustamateriaalin suhteen, koska viikkoa aikaisemmin Jarmo Manner bloggasi otsikolla Tappavaa vai ravitsevaaa työtoveruutta. Käyttämällää jääkiekon pelaamista esimerkkinä Manner kuvaa hyvin arvostavaa suhtautumista, työn kehittämistä, omaa vastuuta sekä oman toiminnan reflektointia. Suoraa tekstiä, jonka monen johtajana toimivan toivoisi sisäistävän. Mitä sitten sain irti opintojakson kurssikirjallisuudesta? Alla tiivistetty koonti keskeisimmistä havainnoista esseiden painotusten mukaisesti.

Organisaatiokäyttäytymisen perusteet / Anna-Maija Lämsä ja Taru Päivike (painotus organisaatiokäyttäytymisen yksilötasolla)

  • persoonallisuus on tärkeä osa ihmisen työsyoritusta sekä työssä selviytymistä. Mikään persoonatyyppi ei ole toistaan parempi vaan rekrytoidessa haetaan kulloiseenkin työtehtävään sopivin persoona
  • jokaisen työntekijät tulisi tunnistaa oma sokea sekä tuntematon alue, jotta hän voi kehittää ammatillisesti omaa vuorovaikutustaan sekä viestintää. Tämä mahdollistuu palautteen kriittisellä pohdinnalla
  • pakkokonsensuksen aika on ohi. Mahdolliset ristiriidat tulee hyväksyä ja ne tulee käsitellä
  • organisaatioissa tulee entistä enemmän hyödyntää ihmisten tunnevoimavaroja
  • nykyajan ammattitaitoon kuuluu omien tunteiden reflektointi sekä niiden hallinta

Johtamisen psykologia / Juha Perttula ja Antti Syväjärvi (toim.)
(painotus johtamisen psykologia suhteessa ryhmään ja yhteisöön)

  • toimivalla työyhteisöllä on selkeä rakenne ja sen pysyvyys on suhteellista. Työyhteisö tarvitsee yksilöiden osaamista, koska ilman sitä se olisi hengetön infrastruktuuri ilman kykyä uudistua.
  • työntekijän yhteistyöosaamista tulee kehittää
  • työyhteisöjen viralliset sekä epäviralliset ryhmät tulee tunnistaa ja niiden mahdolliseen haitalliseen toimintaan tulee puuttua
  • vuorovaikutusosaaminen on tärkeä osa nykyajan ammattiosaamista
  • sosiaalinen äly mahdollistaa työasioiden hoitamisen työasioina ilman, että kenelläkään on tarvetta edetä henkilökohtaisuuksiin
  • työorganisaatiossa annettu sosiaalinen tuki voi olla työntekijälle ihmissuhteita tärkeämpää
  • omien sekä toisten tunteiden ymmärtäminen muodostaa perustan yhteisölliselle älykkyydelle
  • vuorovaikutusjohtaminen tulee lisääntymään tulevaisuudessa haastaen perinteisen autoritaarisen, valmiisiin malleihin sekä toimintamalleihin perustuvan johtamisen

Kuten aiemmin totesin, tekemäni koonti on äärimmäisen tiivistetyssä muodossa ja moni johtamisen kannalta tärkeä asia jäi kirjaamatta. Tärkein tekemäni havainto edustamani opetusalan suhteen liittyy siihen, että myös opettajien vuorovaikutus- sekä yhteistyötaitoja tulee kehittää. Liian monesti ajatellaan, että nämä asiat ovat kunnossa, koska opettajat toimivat oppijoiden kanssa. Tottahan tämä on. Sen sijaan opettajien keskinäiseen keskusteluun tai heidän väliseen yhteistyöhön varataan helposti liian vähän aikaa ja mahdollisuuksia. Osa opettajista ei koe sitä tarpeellisena, koska yhdessä työskentelyyn ei yksinkertaisesti ole totuttu.

Olen saanut olla mukana monessa hankkeessa kehittämässä kouluorganisaatioiden toimintaa sekä erityisesti tvt:n hyödyntämistä opetuksessa. Hankkeiden myötä olen laajalti tutustunut kollegoihin, mikä on käytännössä lisännyt yhteistyötä hyvinkin konkreettisesti. Omaa vapaa-aikaa on kieltämättä kyllä kulunut, mutta siitä huolimatta koen, että olen saanut ja kehittynyt ammatillisesti. Olen saanut myös ymmärrystä toimimisesta eri kouluasteilla Tässä onkin esimiehille suuri haaste; miten valjastaa kehitystyöhön kaikki kouluyhteisön jäsenet? Myös he, jotka siitä vähiten ovat kiinnostuneita?

Mahdollisuus keskusteluihin, avoimuus, toiminnan läpinäkyvyys, erilaisten mielipiteiden salliminen, virheiden hyväksyminen, arvot… keinoja on monia kuten meitä toimijoitakin. Kaksi asiaa ovat kuitenkin varmoja:

  1. meillä jokaisella on vastuu omasta vuorovaikutuksesta, sekä työympäristön ilmapiiristä
  2. meidän kaikkien panosta sekä erilaisia tarvitaan, jotta voimme yhdessä tarttua uuden oppimisen tuomiin sekä mahdollistamiin haasteisiin.

Muutos on mahdollista tehdä yhdessä, vaikka riitasointuja välillä kuuluisikin. Näinhän se on myös elämässä työyhteisön ulkopuolella!

Vinkkejä Padletin käyttöön

Ajattelin blogata Padletin käyttöönotosta kun huomasin, miten hienoja koonteja oli jo saatavilla. Salosensalat on oiva wikisivusto, johon kannattaa tutustua ajan kanssa. Sieltä löytyy hyvin tarkka kuvaus Padletin käyttööntotosta.

Toinen tutustumisen arvoinen blogi on Piituskin TVT-pähkäilyt, jossa luokanopettaja bloggaa kokemuksistaan alakoulussa. Hän esittelee Padlet’ia näin.

Youtubesta löytyy myös ohjevideoita suomen kielellä. Kaunis kiitos teille kaikille ammattilaisille, jotka jaatte tietämystänne näin hienolla tavalla!