Voiko portfolio korvata lukion kurssikokeen?

Lähtötilanne:

Kurssi RUB2 eli Arkielämää Pohjoismaissa
oppitunteja 15*75 minuuttia + valmisteleva + koe
ryhmä 33 opiskelijaa, joista kaksi keskeytti

Portfolio:
valitse 4 kappaletta + tee 2 sanakoetta Moodleen
työstä 4 teemasanastoa ohjeiden mukaan
palauta 3 kielioppitenttiä Moodleen (määräysmuodot, sivulauseen sanajärjestys sekä adjektiivien vertailu)
palauta 2 luetun ymmärtämistä
palauta 2 ainetta korjattuina
palauta 2 kulttuuriin liittyvää tehtävää (toinen kirjasta, toisessa piti vierailla kirjastossa paikallisen Pohjola-Norden järjestön järjestämässä valokuvanäyttelyssä Sweden panorama)

Olen pitänyt kurssin monta kertaa ja nyt halusin kokeilla jotain muuta. Pia Ahlberg esitteli Facebookin ryhmässä TVT kieltenoopetuksessa toimivalta vaikuttavan mallin portfoliotyöskentelylle ja hänen positiivisten kokemusten ansiosta uskaltauduin kokeiluun, vaikka aluksi kauhistutti. Toin tämän avoimesti ilmi kurssin alussa ja pyysin ymmärrystä oppilailta. Osalta sitä kurssipalautteissa sai, osalta ei. ”Kokeiluja tulee ja kokeiluja menee… samaan pyrittiin myös matematiikan kurssilla. Ideana hyvä, mutta on vaikeaa päättää, mitä tekee ja milloin…”

Sovimme ryhmän kanssa, että kerran viikossa on kielioppitunti, jolloin keskitytään pääasiallisesti vain siihen. Kurssin loppupäässä oli pakko ottaa kaksi lisätuntia kielioppiin, mutta muuten tämä toimi oikein hyvin. Keskeisimmät kielioppiasiat testasin Moodlessa kotitenttien avulla, joissa sai hyödyntää kielioppia. Siitä huolimatta harva sai täysiä pisteitä, vaan pikemminkin adjektiivien vertailusta sekä sivulauseen sanajärjestyksen tenteistä oli monella haastavaa saada 70% oikein. Siitäkin huolimatta, että lisäsin yrityskertoja kolmesta rajattomaan ja annoin  henkilökohtaista palautetta aina tarvittaessa.

Kaksi perjantai-iltapäivää olin koulutuksissa, mikä on erittäin harvinaista herkkua tänä päivänä. Tällöin ryhmä työsti teemasanoja (vaatteet sekä ihmiskeho) yhdessä kuvaamataidon opettajan kanssa. Luokan takaseinälle ilmestyikin hienoja ja värikkäitä miellekarttoja. Muut kaksi perjantai-iltapäivän tuntia sekä osan kokeen aikaisesta tunnista käytimmekin kuuntelujen tekemiseen kielistudiossa omassa tahdissa.

Ahlbergin kokemuksia mukaillen ryhmä työsti 4 teemasanastoa (perhe, ihmiskeho, vaatteet ja asuminen) laatien ensin omat sanalistat tärkeimmistä sanoista taivutuksineen. Opiskelijat laativat näistä miellekartat tai vapaamuotoiset esitykset oman mielenkiintonsa mukaan. Tämän lisäksi heidän tuli kirjoittaa jokaisesta teemasta vähintään 10 lausetta, joissa teemasanastoa tuli hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti. Taso vaihteli: ”Min farmor är 60 år gammal… Min syster är 15 år gammal… Min lillasyster är glad, lat, pratsam och mörkhårig.”

Teemasanojen lisäksi opiskelijat saivat valita oman mielenkiintonsa mukaan 4 kappaletekstiä. Näistä viimeinen tehtiin loppuun ns koetunnilla, jolloin otin vastaan portfolioita samalla kun oppilaat työstivät viimeistä kappaletta sekä teemaa kuunteluineen. Opiskelija täytti viimeisellä tunnilla myös oppimispäiväkirjan, jossa hän arvioi työskentelyään.

Oppilaiden palautteita:

”En tykännyt. Tekemistä oli liikaa ja aluksi homma oli epäselvä. Tämä kyllä selkiintyi myöhemmin. Olisi hyvä olla lista paperilla, mitä tulee tehdä ja missä aikataulussa.” (opettaja pyrkii paperittomuuteen Moodlen käytön myötä 😉 )

”portfoliolla ei pysty kunnolla arvioimaan osaamista”
(eri mieltä. Osaaminen ilmenee selkeästi siinä, miten tehtäviä tehdään.)

” parantamisen varaa olisi, että tekisi tehtävät heti eikä viime tingassa”

” en voi suositella, koska on raskasta”
(moni opiskelija jätti tekemisen viime tinkaan, vaikka työskentelyä pyrittiin rytmittämään Moodlen avulla)

” en ymmärrä, miksi näitä vaihtoehtoisia opiskelutapoja tuputetaan, kun Suomessa muutenkin on hyvä oppimistaso… mutta oli kyllä ihan kivaa vaihtelua, tosin toivon, että seuraavat kurssit taas jatkuisivat sillä samalla vanhalla tyylillä, se on minusta oikein hyvä… teemasanasatojen opiskelu oli ihan mukavaa”

+
”huomasin sanojen ja lauseiden jäävän mieleen. Myös taivutusluokat jäivät hyvin mieleen mindmappeja ja taivutuksia tehdessä. Opiskelumenetelmä oli parempi ja virkistävämpi kuin ensimmäisellä kurssilla.”

”tavallaan tämä oli hyvä idea, koska tämä oli vapaampaa. Paljon paritöitä ja kaiken tekemiseen annettiin tarkat ohjeet, mutta toisaalta portfoliossa oli hirveästi tehtävää ja yht’äkkiä ne kaikki kasaantui. Hyvin tästä selvisi. Oli kiva kun ei ollut koetta, mutta kuitenkin koko ajan tuli vähän väkisinkin luettua.”

” Ajatus oli outo, mutta kun portfoliota alkoi tehdä, paljastui, ettei se nyt niin hankala ole tehdä. Suurin muutos työskentelytavoissani tapahtui teemasanojen kohdalla. En aio enää opetella niitä tylsästi toinen puoli peitettynä, vaan työstän niitä jotenkin mielenkiintoisemmin ja luovemmin.”

” Olen oppinut kantamaan vastuuta omasta opiskelustani.”

”Kaiken kaikkiaan kurssi oli todella opettavainen, vaikkei koetta ole. Portfoliota tehdessä joutuu työstämään tehtäviä, sanastoa ja kielioppia paljon ja asiat palautuvat huomaamatta mieleen. Voisin suorittaa toisenkin kurssin näin.”

”Piti todellakin tehdä töitä, että pääsee kurssita läpi eikä vaan päästä läpi koetta ja käydä istumassa tunneilla.”

” Voin suositella. Se on aikaa vievää, mutta palkitsevaa.”

”On hyvä, ettei kurssia pääse läpi vain käymällä tunneilla ja pääsemällä läpi kokeesta, tekemättä muuten mitään. Tällä kurssilla piti tehdä kunnolla töitä, että pääsee läpi. Ja se oli hyvä oppimisen kannalta sillä kyllä uskon, että tällä kurssilla kaikki ovat oppineet ainakin jotain, koska tehtäviä on pitänyt tehdä monipuolisesti.”

Opettajan ajatuksia:

Monella opiskelijalla oli käytössään vanha kirja. Nyt se tuli hyötykäyttöön, koska jokaisen tuli työstää teemasanoista oma käsitekartta, sanalistat taivutuksineen sekä vielä erikseen omat lauseet. Tämän lisäksi merkitsin itselleni muistiin ko. oppilaat, jolloin vaadin, että tehtävät tehdään erilliselle paperille tai vihkoon. Kieltä oppii vain tekemällä ja yrittämällä.

Moodlen tms avulla työskentelyä on helppo rytmittää ja osan portfolioon kuuluvista töistä voi helposti palauttaa sinne. Palautusten ulkoasu vaihteli suuresti hienoista koonneista värikkäine kansikuvineen vihosta revittyihin papereihin. Osa portfolioista oli tehty vihkoihin, mikä toimi hyvin kunhan opiskelija oli selkeästi merkinnyt, mitä mistäkin löytyy. Teemasanojen työstössä oli hyödynnetty myös esitysohjelmia, joiden valokuvat oli kuvattu paikallisissa liikkeissä. Tämä oli hyvä osoitus siitä, miten opiskelijoilta löytyy luovuutta kun heitä siihen rohkaisee!

Kurssin 18 tuntia tulivat tehokkaasti käyttöön, koska ns koetunnitkin sisälsivät työskentelyä. Kammoksuin turhaan etukäteen portfolioiden tarkastamista. Jokaiseen työhön oli mielenkiintoista tutustua ja samalla sain arvokasta tietoa opiskelijasta taustoineen sekä hänen omine ajatuksineen. Suuren ryhmän opiskelijat tulivat tutuiksi, mikä helpottaa yhteistä työskentelyä tulevilla kursseilla. Tämän kokemuksen jälkeen olen jälleen hieman viisaampi, ainakin seuraavalla kerralla kun aloitamme kurssin suorittamista portfolioilla.

Mainokset

Kahoot!

Opettajalla on kaksi tapaa aloittaa kahootin käyttö. Kirjautumalla ympäristöön https://getkahoot.com hän luo ensin tunnukset ja pääsee sitten käyttämään ympäristöä. Itselläni on eniten käytössä quiz, koska toiminnoilla voi luoda nopeasti uusia kyselyjä. Lähitulevaisuudessa aion kokeilla discussion-osaa puhumisen innoittajana ja pitäähän sitä vielä survey-osaankin vielä tutustua paremmin.

Jos opettaja on saanut suoraan linkin, sitä klikkaamalla pääsee suoraan pelin näyttöön. Klikkaa play, jolloin näet pelin tietoja pelin tekijästä. Klikkaa Start now-painiketta, jolloin saat pelille koodin ja pääset pelaamaan oppilaiden kanssa.

Varsinainen pelaaminen tapahtuu näin:

  1. Pelin alkaessa sille määritellään oma koodi. Anna tämä koodi oppilaalle, jotta hän pääsee peliin mukaan.
  2. Paina Start now-painiketta.
  3. Oppilaat kirjautuvat peliin ja näet kaikki osallistujat näytössäsi. Oppilaat voivat käyttää oman nimen lisäksi lempinimeä tai nimen alkukirjaimia. Ryhmistä saa tällä tavalla hauskoja yhdistelmiä, jolloin mahdollinen naljailu on helppoa eliminoida.
  4. Kun tarvittava määrä pelaajia on mukana, paina start now-painiketta.
  5. Alussa näkyy kysymysten kokonaismäärä. Varsinainen kysymys näkyy vain opettajan näytössä.
  6. Jokaisen kysymyksen jälkeen peli näyttää kaikkien vastausten lukumäärät sekä laskee automaattisesti pelaajien pistemäärät. Opettaja voi myös halutessaan perustella oikean vastauksen. Oppilaat näkevät oikean vastauksen opettajan näytöltä.
  7. Peli jatkuu next-painikkeesta.
  8. Jos kaikki pelaajat ovat vastanneet ennen kuin aika on päättynyt, kyseinen kierros päättyy vaikka aikaa olisi jäljellä. Jos vastausaika loppuu kesken, oikea vastaus tulee sekä opettajan että oppilaan näyttöön.
  9. Peli julistaa automaattisesti voittajan sekä hänen pistemääränsä. Loppukoonnista näkyy myös oikein ja väärin vastattujen kysymysten lukumäärä.

Pelin lopussa oppilas pääsee antamaan palautetta. Pelin hauskuudesta voi antaa palautetta yhdestä viiteen tähtien avulla. Peukulla ylös tai alas hän voi kertoa, oppiko hän jotain tai voiko hän suositella peliä. Lopuksi hän voi myös kertoa tunnelmistaan sopivalla hymiöllä.
Opettaja voi ladata itselleen tulokset, jolloin peli voi toimia myös testinä.
Jos saman pelin pelaa uudelleen, peli ei muuta vastausten järjestystä. Pelin voi keskeyttää milloin vain end-painikkeesta.

Oppilas kirjautuu puhelimella, tabletilla tai tietokokeella osoitteeseen kahoot.it

  1. Hän syöttää opettajan antaman koodin ja painaa enter.
  2. Oppilas syöttää pelinimensä ja liittyy peliin painamalla join game-painiketta.
  3. Oppilaan nimi näkyy näytöllä ennen pelin alkua.
  4. Jos kysymysmuotona on monivalinta, oppilas valitsee oikean vastauksen JA siihen liittyvän symbolin (kolmio, neliö, ympyrä ja monikulmio)
  5. Jos vastaus on oikein, ruutuun ilmestyy correct. Jos vastaus on väärin, oppilas saa tietää oikean vastauksen. Oppilas saa tietää myös sijoituksensa pelissä jokaisen kysymyksen jälkeen.
  6. Pelin loputtua oppilas voi antaa palautetta pelistä tähtien, peukkujen sekä hymiöiden avulla.
  7. Oppilas voi jakaa elin tuloksen Twitterissä tai Facebookissa. Hän voi myös perustaa oman tilin ja laatia omia pelejä.

Miten peliä voi sitten hyödyntää? Esim.

  • mikä sana ei kuulu joukkoon
  • täydennä lause oikealla sanalla
  • lisää oikea prepositio
  • lisäämällä kuvia voi myös kysyä niistä
  • kuullun  / luetun ymmärtämisen / monivalintojen purkuun

Eli tapoja löytyy paljon näiden lisäksikin. Parasta mielestäni on pelin aikaansaama innostus luokassa sekä oppilaiden hymyilevät kasvot. Pelejä voi myös pelata pareittain, jolloin menestymisen paine ei toivottavasti kasva liian suureksi. Eikun rohkeasti kokeilemaan!

Hieno oppimisympäristö ruotsiin

Heja YLE, verkligen!

Kulunut viikko on ollut niin työn täyteinen, etten muista toista samanlaista. Onneksi lopputulos kuitenkin kruunaa vaivan ja raadannan. Sain olla mukana YLE Oppimisen projektissa Pakko puhua ruotsia! laatimassa tehtäviä videoklippeihin. Tavallinen Moodle-osaaminen ei enää riittänyt vaan mallia piti käydä hakemassa muista ympäristöistä. Mutta anyway, aina sitä oppii uutta kun vain alkaa tekemään!

Yle Oppimisen ympäristössä muotibloggaaja Linda Juhola, räppäri Jesse P, jalkapalloammattilainen Laura Kalmari, hevosammattilainen Nina Simonen ja kestävän kehityksen malli Satu Liukkonen kertovat elämästään Ruotsissa ja miten kaikki sai alkunsa. Upeita oman alansa kovia nimiä ja ammattilaisia, jotka varmasti toimivat esikuvina nuorille. Koulussa saa niin hyvän pohjan ruotsin kielelle, että sillä pärjää kun vain uskaltaa yrittää. Virheiden pelko romukoppaan ja ei kun maailmalle. Siellä kyllä pärjää kun uskoo itseensä ja kun tekee ja yrittää parhaansa! Ge gärnet, du kan!

Quizlet – uusin ihastukseni

Keskusteluja seuraamalla törmää moniin ohjelmiin, jotka jäävät kokeiltavaksi sitten joskus… Tutustuttuani Quizletiin ihan harmitti, etten ollut sitä tehnyt aiemmin. Tämä jos mikä auttaa oikeasti sanojen ja ilmausten opiskelussa!

Sanojen / ilmausten opiskelu alkaa kaksipuolisten korttien avulla. Opiskeltavan asian näkee ja sen voi myös halutessaan kuunnella. Opiskeltavien korttien järjestyksen voi pitää samana tai ne voi laittaa arvottaviksi mielivaltaisesti. Opiskelija voi valita, että kortista näkyy ensin termi tai vihje. Klikkaamalla kortin alhaalla olevaa toimintoa Click to flip kortin puoli vaihtuu.

Learn osiossa voi testata muistiaan. Options-valikosta oikealla voi valita, että ensin näkyy määritelmä eli esim. pyydetty sana tai vihjekysymys. Tämän voi myös kuunnella. Tämän jälkeen tulee vastaus kirjoittaa vastauskenttään. Jos vastaus menee väärin, opiskelija saa tietoonsa oikean vastauksen, mikä pitää kirjoittaa uudelleen vastauskenttään. Oikean vastauksen voi myös halutessaan kuunnella. Kaikki kyselyyn kirjatut asiat harjoitellaan samalla tavalla.

Speller-osiossa harjoitellaan myös kuuntelua. Vasemmalta voi valita ensin kuunneltavan asian sekä toistetaanko se nopeasti vai hitaasti. Kaikissa tehtävissä tämä toiminto ei ole hyvä, koska esim. välillä englannin tai ranskan toisto ei ole hyvää vaan epäselvää. Suomen kielen kanssa vastaavaa ongelmaa ei ole ollut.

Ohjelma laatii automaattisen Test-osion melko perinteisine kysymysmalleineen. True/false-toiminto ei aina toimi hyvin, mutta muuten osio on ihan käyttökelpoinen.

Pelaaminen tapahtuu sekä Scatter– että Space Race-osioissa. Scatter-osiossa näytölle tulee sekä määritelmä että siihen liittyvä vastaus. Kun ne yhdistää, ne häipyvät näytöltä, jolloin yhdistettävää jää jäljelle vähemmän. Oikealla kuluva aika innostaa osaa opiskelijoista pelaamaan ajasta. Space Racessa taas näyttöön tulee ilmaisuja, jotka on kirjoitettava mahdollisimman nopeasti vastausruutuun ennen kuin ne häipyvät ruudulta pois. Ruudun vasemmasta alaruudusta voi valita kysyttävät asiat. Nopeus on valttia tässäkin pelissä.

Quizlet on helppo ottaa käyttöön, koska se toimii tabletilla, kännykällä sekä tietokoneella. Opettajat ja opiskelijat voivat tehdä omia opiskeltavia kortteja ja tehdyt korttipakat (valmiine tehtävineen) voi laittaa jakoon linkin avulla. Jako onnistuu myös sähköpostilla, Facebookissa tai Twitterissä. Tehtyä harjoitusta voi editoida myöhemmin. Editoimisoikeuden voi jättää itselle tai sen voi jättää kenen tahansa editoitavaksi. Ja mikä parasta; kaikkea ei tarvitse tehdä itse vaan sivun yläreunassa on hakutoiminto, jonka avulla voi vilkaista, olisiko joku muu jo tehnyt valmiiksi kyselypatterin samasta asiasta.

Vaikka kiire painaa päälle, tähän kannattaa tutustua pikimmiten. Myös opiskelijan.

JK. Quizlet-esimerkki ranskan partitiivista tai ruotsin ajan adverbeistä

Oikeaa elämää koekuuntelussa

Kouluvuoden lopussa halusin päivittää jälleen kerran kurssienn RUB2 ja RUB5 kurssikokeita. Olen lopen kyllästynyt koepakettien kuullunymmärtämistesteihin monivalintoineen ja niinpä lähdin etsimään uusia tuulia. Youtubesta löytyi jotain asumiseen liittyvää, mutta varsinaiseksi aarreaitaksi osoittautui vetamix. Olen tiennyt sen olemassaolosta jo kauan, mutta olin unohtanut kokonaan tämän palvelun.

Koekuuntelut olivat siis joko osio radio-ohjelmista tai videoklippejä. Tehtävät olivat Moodlessa ja jokainen sai kotona vastata omaan tahtiinsa kysymyksiin. Vastausten perusteella en huomannut lunttaamista tai yhteistyötä, joten se pelko oli ainakin tällä kertaa aiheeton. Oikeassa elämässä kysyisin varmasti apua tälläisessä haasteessa… Se aiheuttaakin pientä päänvaivaa, muttei mahdotonta haastetta tehtävää laadittaessa.

RUB2 kurssiin löysin Youtubesta hyvää materiaalia ja vetamix’ista lisäsin videoklippejä, joissa lapset Norjasta, Tanskasta sekä Islannista kertoivat omalla äidinkielellään asumisesta kotimaassaan. Tekstitys oli toki ruotsiksi ja sen perusteella testattiin hyvin kurssin keskeinen sanasto. Samalla tuli hyvin konkreettisesti kulttuuritietoutta upeiden maisemien sekä esim. mesostin välityksellä.

RUB5 kurssilaiset painivat YLEFem’man uutislähetyksen parissa, jossa kerrottiin nuorten rattijuoppojen aiheuttamista kuolonkolareista. Kuuntelun tehtävänä oli tiivistää uutisten keskeinen sanoma suomeksi omin sanoin. Yleisesti kuuntelu ja tehtävämuoto koettiin haastavana, koska nuorten puhuma kieli tuntui vaikealta ja nopeatempoiselta. Tulos ei silti ollut huono sillä 30 opiskelijan keskiarvo oli 8-.

Laitoin samaan RUB5:sen koekuunteluun myös radio-ohjelman, jossa journalistiikan professori Ullamaija Kivikuru kertoo median uutisoinnista sekä uutisoinnin kriteereistä. Laadin tehtävään avoimet kysymykset ja pyysin vastaukset suomeksi. Yllättävää oli, että tämä osio meni heikommin keskiarvon ollessa 6.

Pyysin opiskelijoilta palautetta, jota sainkin kiitettävästi. Enemmistön, heikkojenkin,  mielestä uutisklippiä oli helpompaa seurata. Siihen oli helpompaa keskittyä, koska koko ajan tapahtui jotain. Ymmärtämistä helpotti kun näki ihmisten puhuvan ja kieli koettiin tällöin selkeämpänä. Asiat oli helpompaa yhdistää toisiinsa ja aiheesta sai paremmin kiinni. Puhekieli ja lievä murre koettiin haastavana, muttei tulosten mukaan ylivoimaisena. Vähemmistön mielestä radio-ohjelmaa oli helpompaa seurata. Heidän mielestään kuunteluun oli helpompaa keskittyä kun ei nähnyt puhujia. Myös YTL:lle esiteltiin toivetta videon käyttämisestä yhtenä koekuuntelun osiona!!

Kokeen sai siis tehdä rauhassa kotona omaan tahtiin. Tehtävätyypit vaativat sinnikkyyttä sekä useampaa kuuntelukertaa. Monen opiskelijan mukaan kolmannen kuuntelukerran jälkeen kuuntelut aukesivat ja vastaukset alkoivat hahmottua. Myös väljä aikataulu, puolitoista tuntia, innosti kuuntelemaan ja yrittämään useamman kerran. Suurin osa käytti tekemiseen aikaa noin tunnin verran radio-ohjelman kestäessä vajaa 5 minuuttia. Uutisklippi vei aikaa vajaat 7 minuuttia. Upeaa kuuntelutreeniä siis!!!

Koepaketin huolella muokatut kuuntelut tuntuivat tämän otoksen mukaan soveltuvan paremmin heikommille opiskelijoille. Tottumuksen kautta heidän mielipiteensä varmasti muuttuisi, mikä antaa opettajalle uutta haastetta tuleviin kursseihin. Opiskelijat eivät liittäneet koepaketin kuunteluja ns oikeaan elämän vaan pitivät niitä keksittyinä ja muokattuina kokonaisuuksina, joissa ääninäyttelijät sortuvat paikoin irvokkaaseen ”ylinäyttelyyn”. Opiskelijoiden kokemukset ovat siis tärkeitä ja ne tulisi huomioida nykyistä paremmin. Kysymys kuuluukin, koska me materiaalin tekijät huomioimme ne nykyistä paremmin? Toki materiaalia testataan ennen julkaisua, mutta opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus antaa palautetta myös oppimateriaalia käyttäessään.

Oikeaan elämään liittyvät kuuntelut saivat siis paljon kannatusta kaikkien opiskelijoiden keskuudessa. ”Elämää vartenhan täällä opiskellaan, koska oikeassa elämässä sitä ruotsia tarvitaan.” Tieto siitä, että näin on oikeasti tapahtunut lisäsivät kuuntelujen mielenkiintoa sekä mielekkyyttä. Vanhan, jo olemassa olevan tiedon soveltaminen, tuntui olevan kuuntelua helpottava tekijä sillä se auttaa päättelemään vastauksia. Näinhän se on ja se lisääkin haastetta tehtävän laatijoille, jotta aikuisten oikeasti kyetään testaamaan juuri kuullun ymmärtämistä… 😉