Djúpivogur – Akureyri

Tänä sunnuntaiaamuna oli pakko startata aikaisin, jotta kerkeäisimme ajoissa vajaan 400 km päähän Akureyriin ennen hotellin vastaanoton sulkeutumista. Ilmassa oli pientä tihkua kun starttasimme ykköstien haastavimmalle osuudelle; kapea soratie vuoren rinnettä ylös ja alas. Ei ole ihme, että kyseinen pätkä oli määritelty yhdeksi vaikeimmista turisteille. Sääliksi kävi pyöräilijöitä! Löysimme oikotien, joka olisi vähentänyt matkaa puolella, mutta sen muuttuessa ns mountain roud’iksi oli pakko armahtaa vuokra-auto ja kääntyä takaisin asfaltille. Hiukan jäi harmittamaan sillä maisemat olisivat olleet huikeat tällä pätkällä. Miksi siis säästimme, emmekä ottaneet maaturia? 😉

Saavuttuamme Islannin rumimmaksi kutsuttuun kaupunkiin Egilsstadiriin oli tauon paikka vaihteeksi 66 Northin kaupassa. Kahvitankkaus ja ei kun kuolleille laavakentille, jotka päätyivät Hveraröndin avaruusmaisemiin ukkospilvien alle. Rikin haju huumasi pään! Paikkana tämä oli pienempi kuin etelämmässä sijaitseva Geysir, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen! Pienen tauon jälkeen nousimme vaihteeksi Myvatnsheidin päälle ja todistimme saaren kierroksen ainutta onnettomuutta, jossa turisti oli ajanut tieltä ulos. Epäilimme sairauskohtauksen olleen syynä, koska tienpätkä ei ollut erityisen vaativa. Ambulanssi oli paikalla ja hinausauton ohjaaja opasti liikennettä. Onnettomuuden uhrin niska tuettiin ja hänet nostettiin kyytiin. Ambulanssi ajoikin perässämme Akureyrin sairaalaan, ilman hälytysvaloja. Lasku Eyjafjördurin vuonoon oli jyrkkä, joten laskeutuminen hälytysajossa vaatii jo melkoisia ajotaitoja etenkin talviliukkailla.

Majoitus kierroksemme laadukkaimpaan paikkaan, ruokaostoksille Bonukseen sekä pulahtaminen hot tubeen ajomatkan päätteeksi. Huoneistossa oli hieno skandinaavinen sisustus, mutta Ikean keittiövälineet herättivät hilpeyttä muuten niin tyylikkäässä kokonaisuudessa. 😉

Advertisement

Akureyri – Bifrost

Sumuinen aamu valkeni Akureyrissä. Kelpo turistien lailla suuntasimme välittömästi keskustaa tutkimaan. Kävelykadun varrella oli monia turistikauppoja sekä kahviloita. Puolen päivän jälkeen oli aika jälleen jatkaa matkaa etelää kohti.

Maisemat Akureyristä länteen päin lähtiessä olivat vuoristoiset, mutta vähitellen maisema tasoittui hyvinkin vehreäksi siten, että kuvittelimme lähes ajavamme Pohjanmaalla. Osuimme sattumalta pieneen Bordeyrin kylään, jossa oli ruokakauppojen lisäksi paikallinen Alko rautakaupan yhteydessä. Maanantaisin se oli kesällä auki vain klo 16-18 ja sama myyjä hallitsi sekä rauta- että viinikaupan tuotevalikoiman. 😉

Hraunsnef Sveitahotel oli monien suositusten perusteella viimeinen yöpymiskohteemme. Emme mahtuneet hotellin huoneisiin vaan olin varannut meille mökin keittomahdollisuuksilla. Käytännössä hotelli sijaitsi maalaistilalla, jossa oli lampaita, Islannin hevosia, kanala, ankkoja sekä kuvien perusteella sikoja. Hotellin ravintolassa tarjoiltiin tilan tuotteita sekä muita paikallisia herkkuja. Vieraat pääsivät pulahtamaan ”hot tube’ihin”, joiden vesi oli todella kuumaa! Paikka, jonne haluan vielä uudelleen.

Hraunsnef – Keflavik

Galleria

This gallery contains 6 photos.

Kukot kiekuivat useaan kertaan aamulla kanalan oven ollessa kiinni. Uni maistui silti lämpimien untuvatäkkien alla. Suomalaisen Kirjakerhon puhelinmyyjä herätti kahdeksalta paikallista aikaa ja tällä kertaa en jaksanut olla kovin ymmärtäväinen ko ammattikuntaa kohtaan. Eihän hän toisaalta tiennyt kellon olevan Islannissa … Lue loppuun