Opetusnäyte rekrytoinnissa

Aamun Twitter-virtaa purkaessa huomasin rehtorin pohdiskelevan, tulisiko rekrytoinnissa käyttää opetusnäytettä. Yliopiston viroissa tämä on käytössä ja olen itsekin antanut näytteen 10 vuotta sitten pyrkiessäni melko arvostetun lukion virkaan. Kokemuksesta oppii ja siksi halusikin blogata muutamia ajatuksia jatkopohdintaan.

Meitä oli kolme ehdokasta, jotka kaikki antoivat näytteen eri kielioppiasian opettamisesta. Aiheet olivat partisiipin perfekti (ymmärrys ja soveltaminen riittää nykyään), s-passiivi ja kolmatta aihetta en enää muista. Miksi näyte koski eri kielioppiasiaa? Eivätkö erot olisi tulleet parhaiten esiin kun ehdokkaat olisivat käsitelleet samaa aihetta? Aiheiden tulee olla yhtä vaikeita, jos halutaan selvittää eroja hakijoiden välillä hiemankaan objektiivisesti.

Arvosteluraadissa oli edustajia oppilaskunnasta sekä pari aineenopettajaa. Täysin outoa ihmisporukkaa on vaikeaa ottaa toimintaan mukaan, jos heidän nimiään ei tiedä. Siispä nimilaput pulpetille, jotta tilanteessa näkyy myös opiskelijoiden huomioiminen ellei oppitunneille haeta luennoitsijaa.

Olin valvonut edellisen yön silloin puolivuotiaan lapsen kanssa, joten en missään nimessä ollut parhaassa iskussa. Jos nyt saisin näytteen antaa, varmistaisin sen, että edellinen yö on hyvin nukuttu. Laittaisin alkuun pyörimään tekemäni kielioppivideon, keskeyttäisin sen välillä varmistaakseni ymmärtämisen ja loppuaika olisikin aiheen syventämistä yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Jos itse rekrytoisin väkeä opettajakuntaan, selvittäisiin ehdokkaan taustat bloggaamisen ja muun sosiaalisen median suhteen. Pätevyys on tärkeää tarkistaa, mutta sitäkin tärkeämpää on selvittää, miten ehdokas toimii työyhteisössä. Ehdokkaan rehtori on yksi tietolähde, mutta yhtä hyvin voisi jututtaa läheistä työkaveria.

Advertisement

Appseilla mielenkiintoa tylsään kielioppiasiaan

Opiskelijan on monesti vaikeaa ymmärtää, miten eri substantiivien muotoja käytetään. Teoriaa on paljon ja moni yksityiskohta unohtuu. Niinpä väsäsin Explain Everything appsilla pari kielioppivideota (epämääräiset muodot / määräiset muodot) muistin tueksi. Laitoin nämä jakoon myös Moodleen, jotta opiskelija voi palata asiaan uudelleen kotona. Esityksen pohjana minulla oli vanha power point. Saatoin esimerkit nykyaikaan ja tein nauhoitukset kotona, välillä kissan häiritsemänä. Esitin videot luokassa ja opiskelijat seurasivat mielestäni hyvin. Kaiken kruunasi esitysten lopuksi lukion ekaluokkalaisen tekemä kysymys: ”Siis onko substantiivi sellainen sana kuin esimerkiksi kynä?” Hyvä tarkennus, mutta kieltämättä kyllä mielessäni huokaisin syvään.

Kysyin kommentteja tunnin loputtua ja yksi opiskelija jäi kaipaamaan vuorovaikutusta. Videon katsominen on passiivista, totta, mutta mielestäni yhtä passiivista on opettajan monotoninen kielioppiasian esitys. Toki esityksen voi välillä katkaista aivan kuten opettajan puheenkin. Asia jäi vaivaamaan ja niinpä ajattelin vaihtelun vuoksi tehdä kyselyn Socrativella ja testata oppilaiden osaamista seuraavalla tunnilla.

Jos Socrative on sinulle outo, löydät hyvät video-ohjeet alta:
– Socrative in the classroom
– Socrative tutorial
Nämä ovat melko selkeät ohjeet, toki muitakin löytyy. Tärkeintä käytön kannalta on, että opettaja kirjautuu osoitteeseen t.socrative.com jolloin hän pääsee käsiksi omaan materiaaliinsa. Kyselyiden tehtävätyypit ovat muotoa oikein/väärin, monivalinta tai lyhyt vastaus omin sanoin. Kyselyt on todella nopeaa laatia, niihin saa vaihtelua eri tehtävätyypeillä ja niitä voi halutessaan jakaa muiden opettajien kesken. Pääset tekemääni kertauksen tunnuksella SOC-826989.

Opiskelija kirjautuu ohjelmaan kännykällä, tabletilla tai tietokoneella. Hän kirjoittaa osoitteen  m.socrative.com, minkä jälkeen hän odottaa opettajan antamaa luokan numeroa. Kun kaikki ovat paikalla, opettaja voi aloittaa kyselyn. Opettaja näkee opiskelijoiden vastaukset ja tällä tavoin saadaan helposti aktivoitua koko ryhmä mukaan. Ja mikä parasta, virheistäkin voi oppia, koska opettaja voi selostaa periaatteet nähtyään ensin vastaukset.

Kyselyt voi tehdä opettajajohtoisesti samaan tahtiin tai opiskelijoiden välille voi järjestää pienen kilpailun. Luulen, että etenemme huomenna yhdessä, jotta voin vielä selostaa tärkeimmä kohdat uudelleen. Kokeen valmistelevalla tunnilla voisimme sitten jo kisata Space race-toiminnalla. Otan mielenkiinnolla huomista kyselyä!

Opiskelijapalautetta sähköisestä RUB4-kurssista

Kuten aiemmin tammikuussa bloggasin, kokeilin kolmannessa jaksossa flipped classroom’ia soveltaen lukion RUB3-kurssilla. Määrittelin viikottaiset teemat, pakolliset tehtävät sekä kokonaisuudet, joista opiskelijat saivat itse valita mieluisimmat tehtävät. Tehtävien vastaukset olivat heti Moodlessa saatavilla. Tein myös kaikki sana- ja verbikokeet Moodleen ja opiskelijoilla oli yleensä viikko aikaa tehdä niitä. Sähköisen ympäristön valmistelu vei aikaa, mutta olin hyvin tyytyväinen siihen, että nyt minulla oli kerrankin aikaa ohjata ja opastaa tunneilla. Jopa tekemäni kielioppivideot olivat menestys sillä opiskelijat katsoivat mieluummin niitä kuin kuuntelivat minun selostustani.

Kurssikoe oli kurssin tapaan sähköinen. Suurin osa opiskelijoista teki kokeen kotona ja ainoastaan yksi tuli kouluun atk-luokkaan tekemään. Koe oli auki verkossa sen ajan, mikä aika olisi tavallisestikin varattu kurssikokeen tekoon. Jännitin kurssin tuloksia ja arvostelun valmistuttua vertasin arvosanoja edelliseen RUB3 kurssiin, minkä opiskelimme perinteiseen tapaan, toki silloinkin opiskelijoiden tuntiaktiivisuutta korostaen. Tulokset olivat rohkaisevat etenkin kun kyse oli 19 hengen poikavaltaisesta ryhmästä, joka oli hyvin kyllästynyt perinteisiin työtapoihin kielten tunneilla.

10 opiskelijalla arvosana pysyi samana eli ainakaan tämä toisenlainen tapa ei vaikuttanut alentavasti heidän numeroihinsa. Yhdellä opiskelijalla arvosana laski verrattuna edelliseen kurssiin. Hän jätti palauttamatta kaikki sanakokeet, aineet sekä pari verbikoetta, joten hänen osaltaan opiskelu heikohkoksi kurssin aikana. Silti kurssipalautteessa hän koki oppineensa paljon kurssin aikana! Kahdeksalla opiskelijalla arvosana nousi verrattuna edelliseen kurssiin, heistä kolmella jopa kaksi arvosanaa!! Paras tulos oli huima nosto nelosesta seiskaan!

Alla koontia opiskelijapalautteesta:

1 Mikä sujui kurssilla mielestäsi hyvin?
– Opiskelu netissä! Vaikka kirjasta katsoikin jotain juttuja sanakokeita ja muita tehdessä niin siinä oppi tosi hyvin ja asiat jäi paljon paremmin päähän! (aiemmin heikko opiskelija)
– Oli hienoa että sai edetä omin avuin ja itsenäisesti juuri siten miten itse koki parhaaksi. Mulle oli helppoa työskennellä tuollalailla ja se oli huikeaa vaihtelua, kun ei ollut sellaista kaavoihin kangistunutta toimintaa niiku kaikilla muilla tunneilla!
– Ilmapiiri oli mielestäni hyvä opettajan ja oppilaiden välillä! (: Ja tehokasta oppimista toden totta tapahtui!
– Kurssilla sujui hyvin parityöskentely. Oli mukavaa työskennellä parin kanssa ja samalla oppi ottamaan itse vastuun omista opiskeluistaan
– Nettitehtävät ja tuntityöskentely ovat mielestäni parantuneet tämän kurssin aikana ja luokassa on ollut todella hyvä työrauha

2 Mitä tekisit toisin?
– En varmaankaan juuri mitään. Sanakokeita oli sopivasti ja oli hyvä että jos oli jääny jotain tekemättä nii ennen koetta kerkesi tehdä nekin ja siinäkin sai hyvää kertausta!
– hmmm.. jos nyt jotain pitäisi tehdä toisin niin ehkä jotku tehtävät voisi olla lyhempiä ja enemmän aikaa tehdä ne. (vaikka ei ne nytkään mitenkään mahdottomia ole)
– Sanoja olisi voinut lukea enemmän. Joskus saattoi jäädä liian viimetippaan tentit moodlessa. Kurssin loppua kohden kuitenkin paransin.
– Tehtäviä oli ihan törkeä määrä, ehkä vähempiki ois riittäny. (jokainen kurssia opettava tietää kurssin vaativuustason)

3 Miten arvioisit työtapoja tunneilla ja kotona?
– Työtavat oli just hyviä! Hommat tehty ja kottii. Kotona kerkes koneella tehä tehtäviä ku ei ollu hirviästi hommia, mutta kyllä välillä meinas järki lähtä ku oli nii monta tehtävää vaikkaki se johtu iha omasta hölmöydestä ku kasaannuttaa ne kaikki kerralla. Mutta tyytyväinen!
– Tunneilla oli mukava tehdä tehtäviä omassa rauhassa ja omalla tahdilla. Tunneilla sai myös hyvän työrauhan. Kotona pystyi tarkistamaan tehtävät täältä netistä.
– Työtavat kerrassaan mainiot. Loistavaa että voidaan käyttää tietokonetta hyödyksi. Opiskelu oli enemmän vapaamuotoisempaa, eikä väkisinpuurtamista.
– enemmän on kyllä kieltämättä tullut tehtyä kotona nyt kun otettiin tämä uusi käytäntö käyttöön.  tunneilla ihan normaalisti mukavasti mennyt.

4 Oletko tyytyväinen omaan työpanokseesi? 
– Olen tyytyväinen omaan työpanokseeni sillä en ole juuri koskaan ollut niin aktiivinen ruotsin tunneilla.
– Olen ihan tyytyväinen, nettitehtävät tsemppas paljon, ku tuli muunki näkösiä arvosanoja, ku 4 tai 5 !
– Olisin voinut ahkeramminkin opiskella mutta toisaalta olen mielestäni oppinut paljon!

5 Miten koit kokeen tekemisen netissä kotona/koulussa? Mikä sujui hyvin? Pitäisikö jotain tehdä toisin?
– Oli mukava tehdä koe netissä! Ei tullut semmoista liian kovaa jännitystä mutta kerrattua tuli enemmän entä normaalisti! Asiatkin tuli mieleen paljon paremmin ku kotona tehdessä ei ollut mitään häiriötekijöitä. (aiemmin heikko opiskelija)
– Kokeen tekeminen netissä on helppoa. Varsinkin läppärillä. Käsin kirjoittamiselta säästyy.
– TOSI HYVÄ! olin kyllä tosi tyytyväinen tämä mahdollisuus olisi pitänyt jo paljon aikaisemmin huomata. Ja kotona paras tehdä niin ei ole sitä jännitettä ja sitä mikä aina koulussa koetilanteessa on.  (kotona hyvä työrauha myös)
– )Ihan siistiä tehä kotona, ko ei tarvii etes aamulla herätä niin aikasin ku voi yöpaita päällä tehä kokkeenki :DD
– Kokeen tekeminen kotona oli mukavaa. Ei tarvinu lähtä aamulla koululle kokeen takia ja kun matkaakin sinne on 30km. Koe oli helppo löytää moodlesta ja koe oli selkeä.

6 Miten kommentoit kokeen tehtävätyyppejä? Mittasivatko ne kurssin asioita? 
– Tehtävät oli kurssiin liittyviä ja kertasivat hyvin sanoja joka tehtävässä, kielioppi oli hyvä osuus, jokseenki hieman hankala(huomaat varmaa pisteistä) mutta muuten hyvin oli suunniteltu tehtävät
– Tehtävät olivat hyviä ja osa hieman vaikeita, mutta ne olivat hyviä tehtäviä ja niissa oli kurssilla käydyt asiat
– Kyllä, tehtävät olivat mielestäni tosi hyviä ei liian vaikeita eikä liian helppoja.
– Tehtävät olivat monipuolisia ja tehtävissä tarvi paljon kurssilla opiskeltuja sanoja ja asioita.

7 Vapaa sana. Onko mielessäsi vielä jotain muuta aiheeseen liittyvää?
– Netissä tehtävien ja kokeiden tekeminen on paljon mukavempaa! Ei tule turhaa stressiä ja paniikkia mutta kerrattua tulee paremmin! Tekisin jatkossa tehtävät mieluummin netissä kun ei tule semmoista ”pakkopullan” makua kun kumminkin tulee istuttua koneella monta tuntia päivässä ilman mitään tekemistä!
– Yllätyin positiivisesti kun konetta voi käyttää tunnilla. Aion tulevaisuudessa ottaa koneen mukaan.
– Ei muutaku samalla tyylillä eteenpäin!

Kokeen tehtävät olivat tietoa soveltavia tehtäviä, koska jokaisella oli mahdollisuus katsoa kirjasta. Käytännössä opiskelijat joutuivat ottamaan kantaa kurssin aihepiiriin liittyviin teemoihin elämänkatsomuksesta, yhteiselosta tai maahanmuutosta. Koetehtävissä oli myös tulkkaus- ja käännöstehtäviä, joissa arvioin kielellistä sujuvuutta, oikeakielisyyttä sekä kommunikatiivisuutta. Huomasin, että automaattisesti korjasin aiempaa ”tiukemmalla kädella” tutulla 50% taulukolla. Siitäkin huolimatta tulokset ja etenkin opiskelijapalaute oli niin rohkaisevaa, että kurssin RUB5 vienti sähköiseksi on jo työn alla. Kurssin alussa olin kauhuissani, mutta se oli täysin turhaa. Olen itsekin oppinut paljon kurssin aikana ja yhdessä opiskelijoiden kanssa se on ollut hauskaa ja motivoivaa!!

Voi pyhä Sylvi näitä vaativia vanhempia

Joukkueenjohtajan pestiä puoli vuotta hoitaneena en voi kuin ihailla ja kunnioittaa sitä vapaaehtoistyön määrää, mitä toimen huolellinen hoitaminen vaatii. Hoitamistapoja on monenlaisia ja vastuuta voi halutessa myös jakaa. Siitä huolimatta itselläni meni joka päivä vähintään tunti juniorijoukkueen asioita hoitaessa. Pelireissut ja muut vastaavat asiat on melko yksinkertaista hoitaa, mutta turnaukset työllistävät jo huomattavasti enemmän. Ja tietynlaiset vanhemmat!!!

En voi ymmärtää, miksi lapsi harrastaa ja vanhempi kuvittelee sen olevan ilmaista touhua, jonka kustannukset muut maksavat. Osa kuvittelee, että koska lapsella on useampi harrastus ja hän ei pääse aina ko. harrastukseen mukaan, perhe voi myös maksaa muita vähemmän. Ei joukkueen toimintaa hoideta siten, että osa maksaa ja osa ei. Kun harrastukseen palataan esim. talvikauden jälkeen, on ilmiselvä oletus, että lapsi saa automaattisesti peliaikaa pitkänkin tauon jälkeen. Koko talven ahkerasti harjoitellut lapsi istuu kentän laidalla sillä hänet korvaa talven jääkiekkkoillut taitavampi pelaaja. Penkillä istuvan lapsen vanhemmat saavat totisesti kannustaa ja innostaa lasta keväästä toiseen.

Loukkaantumiset ja sairastumiset ovat oma haasteensa maksujen suhteen. Hallivuokrat ja tuomarimaksut sekä bussikyydit tulee maksaa, on lapsi sitten mukana tai ei. Talkoilemalla olisi mukavaa kerätä yhdessä tarpeellista rahaa, mutta useimmiten vanhemmat kieltäytyvät siitä huomatessaan, etteivät kaikki ole mukana vaan jättäytyvät aina vain pois yhteisistä ponnisteluista. Siitä huolimatta talkoilusta kieltäytyvät vanhemmat ovat vailla joukkueen yhteistä hyvää ja etenkin peliaikaa lapselleen. Ja omaa lasta ei missään nimessä voi laittaa myymään arpoja tai kalentereita. Miksei??

Puoli vuotta riitti minulle tätä alinomaista valitusta ilman kiitosta. Nostan suuresti hattua nykyisille joukkueenjohtajille sekä etenkin valmentajille, jotka monta kertaa viikossa työpäivän tai yövuoron jälkeen menevät vetämään harjoituksia. Huumori on varmasti monesti tiukilla kun lapset ja nuoret ovat väsyneitä koulupäivän jälkeen. Silti toiminnan pitäisi olla tavoitteellista ja pelejä pitäisi voittaa. Se on harrastamisen syy, vai onko?

Eikö välillä voi olla hauskaa joukkueen kesken? Menestystä saa aikaan myös hyvällä fiiliksellä, kaikkien yhteistyöllä (myös vanhempien) ja yhteiseen tekemiseen panostamalla ja siihen uskomalla! ”Visa viljan” tsemppaavat ruotsalaiset vanhemmat jälkikasvuaan. Me suomalaiset vanhemmat voisimme ainaisen haluamisen sijaan myös osoittaa omaa hyvää tahtoamme koko joukkueen lasten ja nuorten hyväksi. Paljoa se ei vaadi, jos halua on. Tärkeinä pitämilleen asioille riittää aina aikaa ja halua panostaa siihen.